Värien iloa Amos Andersonin taidemuseossa 24.6.2016 asti

Väriharmoniaa Amos Anderson Museum L I L O U ' s #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta

Arkkitehti ja taidekriitikko Sigurd Frosteruksen taidekokoelma on esillä Amos Andersonin taidemuseossa 24. kesäkuuta asti. Suosittelen aloittamaan näyttelyn Franck Median tuottaman videon katselulla – siinä modernisti aikaansa suhtautunutta keräilijää valotetaan asiantuntijoiden ja sukulaisten kertomana. Frosteruksen näkemykset ovat muokanneet Helsingin keskustaa voimakkaasti, sillä hän on piirtänyt Stockmannin tavaratalon. 

Amos Anderson Museum L I L O U ' s #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta
Paul Signac, Seine, Grenelle. Venetsian häämatkan paluureitillä hankittu Gignacin työ toimi Frosteruksen taidekokoelman perustana. L’oevre de Signac, que Frosterus a achetée pendant son voyage de noce, est la première oeuvre de sa future collection d’art.

 

Sigurd Frosteruksen aikalaistensa töistä keräämä postimpressionistinen kokoelma kertoo valoisasta elämänasenteesta. Puhtaiden värien paletilla maalaavat taiteilijat näyttivät maailman iloisen kohottuneena.

Frosterus oli hankkinut laajan sivistyksen opiskellen sekä taidehistoriaa että arkkitehtuuria. Aikojen muuttuessa hän pystyi myös uudistamaan näkemyksiään. Taidehistoria toimi vahvana vaikuttimena monipuolisen miehen maailmankuvassa. Frosterus kirjoitti väriteoreettisia tutkielmia, toimi Arkkitehti-lehden päätoimittajana, arkkitehtinä ja kriitikkona.

Amos Anderson Museum L I L O U ' s #lilous lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta Helsinki @KPohjanvirta
Magnus Enckell, Poikia rannalla, 1910. Frosterus tuki Septem-ryhmää sateenkaaren värien voittokulussa. Des couleurs d’arc-en-ciel dans les oeuvres de Magnus Enckell.
Väriharmoniaa Amos Anderson Museum L I L O U ' s #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta
La sieste, Pierre Bonnard, 1909.

 

Arkkitehtinä Frosterus kilpaili Saarinen-Gesellius-ryhmän kanssa kritisoiden heidän kansallisromanttista näkemystään. Hän näki arkkitehtuurin kannanottona Suomen asemasta maailmassa. Frosterus osallistui itsekin suunnitelukilpailuun Helsingin rautatieaseman toteutuksesta. Saarinen voitti kyseisen kilpailun; hänen sanotaan muokanneen kuitenkin omaa suunnitelmaansa Frosteruksen kritiikin pohjalta.

Stockmannin tavaratalon kilpailutuksessa Frosterus tuli toiseksi Thoménin veljesten jälkeen. Valter ja Ivar Thoménin kuoltua kansallissodassa Frosterus pääsikin toteuttamaan arkkitehtoonista päähankettaan. Moderniin temppeliin hän oli hakenut vaikutteita Saksasta. Stocka ei ole ainoa Frosteruksen Helsinkiin jättämä maamerkki: töölöläisessä katukuvassa on useita hänen piirtämiään kerrostaloja. Myös Tamminiemi on hänen suunnittelemansa.

Amos Anderson Museum L I L O U ' s #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta
Sigurd Frosterus, arkkitehti, jota kiitämme Stockan kellon tapaamispaikasta. L’architecte qui a dessiné Stockmann, le grand magasin iconique d’Helsinki.
Väriharmoniaa Amos Anderson Museum L I L O U ' s #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta
Näyttelystä voi siirtyä luontevasti Frosteruksen päätyön Stockmannin tavaratalon huomaan. Taidehistorioitsija Anna Kortelaisen mukaan tavaratalon alkuperäissuunnitelmaan kuului 17 kerroksinen torni eli aikaansa edellä oleva pilvenpiirtäjä. Le grand magazin de Stockmann a été dessiné par Sigurd Frosterus.

 

Amos Andersonin museo saa vuodeksi 2018 uudet tilat Lasipalatsin aukion alle. Perinteisen kuvataiteen rinnalla tullaan näkemään uutta mediaa ja kokemuksellista taidetta. Tilaa suurikokoisten maalausten katsomiseen tarvittaisiinkin, sillä Thoménin upea Borélyn puistossa jäi nykyisessä museossa liian läheiselle katseluetäisyydelle. Osa tauluista taas oli ripustettu häiritsevän alas.


Architecte et critique d’art, Sigurd Frosterus a beaucoup influencé le paysage de notre capitale finlandaise. Il a dessiné le bâtiment iconique du centre-ville, le grand magasin de Stockmann et des immeubles à Töölö. Il collectionnait des oeuvres des post-impressionnistes, dont les couleurs pures l’attiraient. Il critiquait le côté national romantique dans l’architecture de ses contemporains comme Eliel Saarinen. Le Musée d’Amos Anderson déménagera dans un nouveau bâtiment moderne en 2018. L’exposition jusqu’au 24 juin 2016 à Yrjönkatu. amosanderson.fi/fi/

@KPohjanvirta #lilous