Hyvää Runeberginpäivää!

posted in: Kirjat - Livres, Lifestyle | 0

J. L. Runebergin (1804-1877) kotimuseossa Porvoossa on talvisena aamuna hiljaisen rauhallinen tunnelma. Asunto on autenttisessa asussa, restauroituna, mutta samanlaisena kuin asukkaittensa jäljiltä. Pariskunta oli muuttanut Helsingistä Porvooseen Runebergin saatua sieltä kaunopuheisuuden lehtoraatin. Talossa oli eloa kuuden pojan ja lukuisten vierailijoiden aikana. Runebergin puoliso Fredrika Runeberg oli Suomen ensimmäisiä naispuolisia sanomalehtitoimittajia. Hän kirjoitti salanimellä Helsingfors Morgonbladiin ja ajoi naisten oikeutta sivistykseen. Le poète finlandais Johan Ludvig Runeberg habita à Porvoo de l’an 1852 jusqu’à sa mort en 1877 avec sa femme Fredrika. Runeberg créa l’identité morale de la nation avec son oeuvre Les récits de l’enseigne Stål dont le premier poème est l’hymne national finlandais. Il fut respecté par ses contemporains et on fêta l’anniversaire de Runeberg déjà de vivant et aujourd’hui encore le 5 février. Le musée se trouve à Porvoo, Aleksanterinkatu 3. 

Hyvää Runeberginpäivää! L I L O U ' s #lilous lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta Runeberginpäivä 5.2. #visitPorvoo #JLRuneberg JOhan Ludvig Runeberg Fredrika Runeberg J.L.Runebergin koti
Runebergit tapetoivat asunnon muutettuaan sinne vuonna 1852. Salissa on ainoa alkuperäinen tapetti, muut on tehty mallin mukaan. Perhe asutti koko taloa, poikien muutettua kotoa toinen pääty asunnosta vuokrattiin.
Hyvää Runeberginpäivää! L I L O U ' s #lilous lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta Runeberginpäivä 5.2. #visitPorvoo #JLRuneberg kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg Fredrika Runeberg J.L.Runebergin koti Runebergintorttu
Tässä ketunnahkakamarissa Runeberg otti vastaan herravieraita. Viereinen huone oli Fredrikan huone.
Hyvää Runeberginpäivää! L I L O U ' s #lilous lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta Runeberginpäivä 5.2. #visitPorvoo #JLRuneberg kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg Fredrika Runeberg J.L.Runebergin koti Runebergintorttu
Runebergin kokoelmissa on noin tuhat nidettä, kirjailija piti mm. antiikin runoilijoista, Miguel de Cervantesista, Willian Shakespearesta, Ludvig Holbergista ja Walter Scottista.
Hyvää Runeberginpäivää! L I L O U ' s #lilous lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta Runeberginpäivä 5.2. #visitPorvoo #JLRuneberg kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg Fredrika Runeberg J.L.Runebergin koti Runebergintorttu
Salin hämyisä tunnelma talvisena päivänä: monet kipsiveistoksista ovat Runebergien pojan Walterin tekemiä.
Hyvää Runeberginpäivää! L I L O U ' s #lilous lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta Runeberginpäivä 5.2. #visitPorvoo #JLRuneberg kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg Fredrika Runeberg J.L.Runebergin koti Runebergintorttu
Kansallisrunoilijan halvaannuttua ja Fredrika Runebergin kuurouduttua talo hiljeni vieraista. Parin kuusi poikaa olivat muuttaneet kotoa ja vanhempien kuoltua he myivät talon valtiolle, jotta siitä tehtäisiin museo.
Hyvää Runeberginpäivää! L I L O U ' s #lilous lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta Runeberginpäivä 5.2. #visitPorvoo #JLRuneberg kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg Fredrika Runeberg J.L.Runebergin koti Runebergintorttu
Biedermeier-tyyli hallitsee sisustusta, Fredrika oli myös kekseliäs muokkaamaan huonekaluja.
Hyvää Runeberginpäivää! L I L O U ' s #lilous lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta Runeberginpäivä 5.2. #visitPorvoo #JLRuneberg kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg Fredrika Runeberg J.L.Runebergin koti Runebergintorttu
Walter Runeberg on veistänyt patsaat isästään niin Helsinkiin kuin Porvooseen.
Hyvää Runeberginpäivää! L I L O U ' s #lilous lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta Runeberginpäivä 5.2. #visitPorvoo #JLRuneberg kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg Fredrika Runeberg J.L.Runebergin koti Runebergintorttu
Kukkia oli sekä sisällä että puutarhassa, osa niistä on Fredrikan pistokkaista.

 

Kotimuseo Porvoon Aleksanterinkatu 3:ssa on auki Runeberginpäivänä 10-19 (vapaa pääsy), huhtikuun loppuun museo on auki ke-su 10-19, kesällä auki joka päivä 10-16. Lippujen hinnat löytyvät museon sivulta. 

 

@KPohjanvirta #lilous

Please follow and like us:
0

Tämä lause..

posted in: Kirjat - Livres, Lifestyle | 0

on soinut päässäni, kun otin hyllystä kasan runokirjoja twitterin runokirjakeskustelua  varten. Olikin kulunut aikaa siitä, kun olen viimeeksi runoihin tarttunut. Lause on kotoisin E.E. Cummingsin runosta ja on kiinnitetty keittiön seinäämme. Le poème d’E.E. Cummings me hante: ”may my heart always be open to little birds who are the secrets of living”, on peut y sentir l’enfance heureux de l’écrivain américain. Il a eu la possibilité de retrouver le monde sans soucis, de se sentir ouvert. Ça me fait chaud au coeur d’entendre des choses aussi heureuses.

Tämä lause.. L I L O U ' s #lilous lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta #eecummings #runot

may my heart always be open to little birds who are the secrets of living

Ihanan lauseen taustalta on kiva kuulla kaikua itse runoilijan elämästä. E. E. Cummingsista nimittäin mainitaan runokirjan alustuksessa, että hänen lapsuutensa oli poikkeuksellisen onnellinen. Kuinka ihanan poikkeuksellinen huomio!

Toinen lause, joka aika ajoin nousee mieleeni on Reiner Maria Rilken lause, jota Woody Allenin elokuvassa Another Woman pääosaa näyttelevä Gena Rowlands toistelee:

”You must change your life. You must change your life.”

Kenelläpä ei välillä tulisi radikaalistikin moisia mietteitä, että jotain on muutettava. Muita ihania kirjoja hyllyssäni ovat mm. Fernando Pessoan Hetkien Vaellus, Leif Färdingin Valitut runot 1971-1984 ja Hal Sirowitchin vitsikäs Terapeuttini sanoi -runokirja.

@KPohjanvirta #lilous

Please follow and like us:
0

Tarte tatin – suuri ranskalainen keittokirja

posted in: Kirjat - Livres, Lifestyle | 0

Sain vihdoin käsiini Prisca Leclercin Tarte Tatin -keittokirjan. Todella kauniiseen kirjaan on mukava uppoutua fiilistelemään ranskalaisen keittiön makuja ja tunnelmia. Monet tutut reseptit löytyvät kirjasta ja syksyn aikana tehtailemiini juurespatoihin ja -keittoihin tuli vaihtelua, kun kokeilimme kirjan resepteistä nopean aurajuustopastan. Se teki kauppansa koko perheelle. J’ai adoré le livre de cuisine Tarte tatin – le grand livre de la cuisine française de Prisca Leclerc. Les photos sont super-belles, j’aimerais bien qu’il y ait une photo de tous les repas! On peut déguster les beaux plats juste en lisant les recettes. J’aurais voulu continuer à apprendre encore plus et trouver les atmosphères françaises de Leclerc.

Tarte Tatin - suuri ranskalainen keittokirja L I L O U ' s #lilous lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta Prisca Leclerc Cosypublishing
Tarte tatin – ruokakirjan houkuttelevien kuvien siivittämänä voi matkustaa ranskalaisiin makuihin. Ainoa miinus, jonka kirjalle annan, ovat reseptit, joissa ei ole kuvaa ruokalajista. Nämä reseptit tuppaavat ruokakirjoissa jäämään vaille huomiota, kun ruokaa ei voi visualisoida. Lisäksi à:n aksentti on kirjassa väärin päin. (Luin vähän aikaa sitten kasan suomalaisia ja ruotsalaisia sisustus- ja ruokalehtiä. Oli kumma juttu, että jokaisessa ruotsalaislehdessä à oli aina kirjattu oikein, suomalaisissa vain harvoissa poikkeustapauksissa oikoluku oli osunut à:n kohdalla oikeaan. Oma ranskanikaan ei ole mitään Flaubertia, mutta tämä toistuva erhe voisi jo lehdistössä korjaantua!) Le livre de Prisca Leclerc capture bien les saveurs de la cuisine française. 
Miksi Pariisi, pourquoi Paris L I L O U ' s #lilous lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta Helsinki lifestyle rue Daguerre #paris
Pariisislaistorit ovat suosikkipaikkojani. À Paris j’ai hâte de retrouver les marchés: je préfère le marché bio de Boulevard Raspail, le marché Ponclet et le marché d’Aligre.
Ylistys tomaatille! Paljon makua vähällä vaivalla.
Tuoreet, hyvät raaka-aineet innostavat kokkaamaan. Les ingrédients simples dans la cuisine.
Tarte Tatin - suuri ranskalainen keittokirja L I L O U ' s #lilous lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta Prisca Leclerc Cosypublishing
Aurajuustokastike tagliatellelle syntyy erittäin helposti: pari valkosipulinkynttä kuullotetaan pannulla, lisätään kerma, pippuria ja murennettua aurajuustoa. Mausteeksi tuoretta timjamia tai rosmariinia. Meillä on jäljellä parvekkeella villiintynyt rosmariinipensas, josta laitoin mukaan pienen oksan. En halunnut mausta liian vallitsevaa ja rosmariini antoikin hienostuneen kaiun kastikkeeseen. J’ai essayé les tagliatelles au fromage bleu. La recette est facile et bon: on fait cuire deux gousses d’ail dans une poêle avec de la crème et du poivre et on ajoute du fromage bleu. (Du thym ou du romarin). On  sert la sauce avec les tagliatelles.

@KPohjanvirta #lilous

 

Please follow and like us:
0

Ateneumin taiteilijat – Helene Schjerfbeck

posted in: Helsinki, Kirjat - Livres, Taide - Art | 0

Ateneum taiteilijat -kirjasarja aloitetaan museonjohtaja Susanna Petterssonin sanoin ”itseoikeutetusti” Helene Schjerfbeckillä. Museossa on taiteilijalta yli kaksisataa teosta luonnoksista ihailtuihin omakuviin. Taiteilijaa myös tutkitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ruotsalainen taidehistorioitsija Lena Holger on kiertänyt tutkimassa Schjerfbeckiä tukholmalaisista pankkiholveista St. Ivesiin. Tuloksena on tiivis kirja, jossa erityisesti kiinnostaa Schjerfbeckiin eri aikoina vaikuttaneet taiteilijat ja kirjailijat.

Ateneumin taiteilijat - Helene Schjerfbeck L I L O U 's #lilous helsinkiläinen lifestyle-blogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #Helsinki #lenaHolger @AteneumMuseum #Kansallisgalleria
Toipilas-teoksessa voidaan Holgerin mukaan nähdä sydänsuruista toipuva Schjerfbeck itse. Taiteilijan lemmenelämästä on eri  tutkimuksissa esitetty spekulaatioita ja hänen kihlattunsa on aiemmin oletettu olevan englantilaistaiteilija. Schjerfbeck ei maalannut aikalaistensa tapaan kansallista kuvastoa, vaan arkisempia kohteita.
Ateneumin taiteilijat - Helene Schjerfbeck L I L O U 's #lilous helsinkiläinen lifestyle-blogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #Helsinki #lenaHolger @AteneumMuseum #Kansallisgalleria
Valokuva Helene Sjerfbeckistä ja omakuva vuosilta 1884-1885. Tapa, jolla taiteilija omakuvasarjassaan kaivautuu omaan katseeseensa, on kaukana nykyhetken selfie-kavalkadeista.
Ateneumin taiteilijat - Helene Schjerfbeck L I L O U 's #lilous helsinkiläinen lifestyle-blogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #Helsinki #lenaHolger @AteneumMuseum #Kansallisgalleria
Taiteilijan talousvaikeudet ovat olleet aimminkin tiedossa. Mutta spekulaatiot sulhasesta ovat olleet toisensuuntaisia. Kuvassa Helene Schjerfbeck on takana keskellä, lattialla taidehistorioitsija Holgerin Schjerfbeckin kihlatuksi olettama ruotsalaistaiteilija Otto Hagborg. Holger päätyi tähän päätelmään taiteilijan lähipiirin kirjeenvaihdon perusteella.
Seuraavaksi Scjerfbeckin taidetta voi nähdä Turun taidemuseossa 16.9. alkaen aina tammikuun loppuun. Kirjassa on myös piirustuksia, jotka vallottavat taiteilijoiden kädenjälkeä eri näkökulmasta kuin valmiit maalaukset.
Seuraavaksi Scjerfbeckin taidetta voi nähdä Turun taidemuseossa 16.9. alkaen aina tammikuun loppuun. Kirjassa on myös piirustuksia, jotka vallottavat taiteilijoiden kädenjälkeä eri näkökulmasta kuin valmiit maalaukset.
Ateneumin taiteilijat - Helene Schjerfbeck L I L O U 's #lilous helsinkiläinen lifestyle-blogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #Helsinki #lenaHolger @AteneumMuseum #Kansallisgalleria
Taidehistorioitsija Lena Holger on tutkinut Helene Schjerfbeckiä 70-luvulta lähtien. Tutkimuksen kohteena ovat nyt pohjoismaiset naistaiteilijat, jotka työskentelivät Pariisissa 1800-luvulla.

 

@KPohjanvirta #lilous

Please follow and like us:
0

Marimekon modernina painava perintö

Otin vihdoin aikaa lukea Marimekko – suuria kuvioita -kirjan. Opuksen ansiona on kotimarkkinoilla maineeltaan järkälemäisen yrityksen valottaminen monilta puolilta. Haastatteluja on pyydetty keskeisiltä yhtiön historiaan vaikuttaneilta tahoilta. Osa heistä on puhunut suorasanaisestikin ja eri katsantokannoille on annettu kirjassa kiitettävästi tilaa henkilöitä tai tapahtumia riepottelematta. Itseäni kiinnosti kuka kulloinkin on istunut hallituksessa, miten toimintatavat muuttuivat eri toimitusjohtajien alaisuudessa ja mikä lienee Marimekon tulevaisuuden suunta. Yritys kietoutuu suomalaisarkeen ja siksi kirja on hyvin kiinnostavaa luettavaa.

Marimekon modernina painava perintö #lilous Cartier-Bresson Finnish National Gallery L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta #marimekko #Fashionweek #Paris
Raikkaat ja iloiset kuosit ovat Marimekon erottautumisvaltti.

 

Kirjassa käsitellään yrityksen tärkeimmät hetket perustamisesta viime vuoteen. Yritykseen on mahtunut voimakkaita persoonia, erilaisia näkemyksiä ja talouden ailahtelujen painetta. Toimitusjohtaja Mika Ihamuotilan sitaatti kiteyttää Marimekon tuotteiden värikkään hengen:

”Marimekko on protesti näyttämisen, kylmyyden ja ylpeyden ylellisyydelle.”

Mutkaton muotoilu ja ilakoiva värimaailma ovat merkin perimää. Kaikilla meillä on jokin suhde Marimekon maailmaan. Koululaisina luokkani tytöt olivat taksvärkissä Herttoniemen konttorilla, koska koulukaverini äiti työskenteli yrityksessä. Samat vaalealattiaiset tilat painosaleineen tulivat tutuksi myöhemmin monien toimittajakäyntieni kautta. Minusta Marimekossa henki aina dynaaminen tunnelma, jota auloissa roikkuvat komeat kuosikankaat komppasivat.

Kotonani kasvoin värikkäiden marikankaiden ympäröimänä: niitä oli verhoina, seinäkankaina, pöytäliinoina, päiväpeittoina ja vaatteina. Olin lapsena niin Marimekon kyllästämä, että omaan kotiini en yrityksen tuotteita aluksi hankkinut, sittemmin kankaat ovat värittäneet juhliamme pöytäliinoina.

Marimekon modernina painava perintö #lilous Cartier-Bresson Finnish National Gallery L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta #marimekko
Kenenpä suomalaisen arjessa ja juhlassa Marimekko ei jossain muodossa näyttäytyisi. Useampikin marikankainen mekkoni on ollut omien tyttöjemmekin käytössä, se kertoo 70- ja 80-lukujen tekstiilien laadusta.

 

”Menestyjät aloittavat lamassa. He uskaltavat. Se tarkoittaa työtä, työtä ja työtä.” /Kirsti Paakkanen

Toimitusjohtaja Kirsti Paakkanen puhui Marimekosta ja Suomen kansasta suurin sanoin. Kansa oli auttanut Paakkasta nostamaan Marimekon laman kourissa menestykseen, Marimekko puolestaan oli pettänyt kansan plagiaatiokohuissa.  Kirja Marimekko – suuria kuvioita paljastaa monta kiinnostavaa puolta koko suomalaisesta design-kentästä. Paakkasen ajatukset suomalaisesta osaamisesta ja laadun myymisestä ovat edelleen erittäin kirkkaita ja ajankohtaisia. Osaamisen taso on huikea, mutta vierestä ei aina osata etsiä. Jarrutellaan väärissä kaarteissa, Paakkanen korosti laman aikana isosti tekemistä.

Marimekon modernina painava perintö #lilous Cartier-Bresson Finnish National Gallery L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta #marimekko
Marimekon näytökset on pidetty Pariisissa Palais de Tokyossa.

 

Olen huomannut yleisen hyväntahdon toivomuksen Marimekkoa kohtaan: sille toivotaan onnea ja menestystä.

Mallisto mallistolta sitä toivoo, että nytkähdys nostalgiasta nykyhetkeen olisi vielä näkyvämpi.

Istuvuuksissa ja kankaiden laskeutuvuudessa on tapahtunut luovan johtajan Anna Teurnellin ja tj. Tiina Alahuhta-Kaskon kaudella selvää edistystä. Myymälät ovat aina olleet ilmavia ja värikylläisyydessään kutsuvia. Hieno design-perintö kulkee tietynlaisena nostalgiana mallistoissa. Ensi syksyyn on valittu kovin 70-lukulainen linja, joukossa on moderneja, houkuttelevia vaatekappaleita.

Gloria-lehden perustaja Riitta Lindegren kuvaili Marimekon vaatteita mielestäni mainiosti sanomalla, että eri alojen naiset voivat niihin pukeutuneina mennä hyväksytysti hyvin pukeutuneena aamu-tv:n sohvalle. Yleinen tunnistettavuus ja suomalaiseen makuun istuva minimalistisuus ovat varmasti monen mieleen. Itse pidän väreistä ja niiden rohkea käyttö on tervetullutta mari-energiaa.

Marimekon modernina painava perintö #lilous Cartier-Bresson Finnish National Gallery L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta #marimekko
Omaa Marimekon värittämää nostalgiaa 5-vuotissynttäreiltä mummon pihamaalta, myös pikkuveljellä on Marimekon sortsit.

 

Lisähuomiot

Irrallisena kommenttina mainitsisin kirjan osiot, joissa törmätään pörssiyhtiöiden viestintään (, jossa toki on omat lainalaisuutensa). ”Yhtiön kanta on, että emme sano mitään, mutta tämä täytyy kuitenkin kirjata”. Kun viestinnän ja tuotannon toivotaan olevan yhä läpinäkyvämpää, voisi se modernisoitua monissa organisaatioissa edes läpikuultavaksi. Jos toisaalla kerrotaan ”tarinaa” ja toisaalla vaietaan, ei uskottavuus ole kummoista – tämä vain sivusointuna, eikä säie koskenut Marimekon viestintää. Marimekon tarinaa on saatu käsitellä kirjassa reilusti eri puolilta ja vaikeuksiakin esiin tuoden. Yritysten viestinnän täytyisi olla kuin Mika Ihamuotilan twitter-tili: asiaa ja inhimillisyyttä samassa osoitteessa. Sillä tarinat syntyvät, eivät kaavamaisella pakoilulla.

Toinen juonne, joka nousi kirjassa esiin on (talous)lehtien valta. Ei ole merkityksetöntä millä tavalla yrityksistä kirjoitetaan. Niin viestintä kuin tiedonvälitys ovat vallan välineitä, joissa sanoilla on suurempi merkitys kuin niiden käyttelijät aina muistavat tiedostaakaan.

Marimekon modernina painava perintö#lilous Cartier-Bresson Finnish National Gallery L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta #marimekko

 

@KPohjanvirta #lilous

Please follow and like us:
0

Komeaa kuvastoa Ateneumissa

posted in: Helsinki, Kirjat - Livres, Taide - Art | 0

Ateneumin näyttely Suomen taiteen tarina koitui suorastaan meditatiiviseksi kokemukseksi. Tämä runsas taidekokoelma on todella kauniisti esillä: jylhät maisemat, potretit, eri aikakausien tyylisuunnat ja tunnelmat sekä ikoniset klassikkoteokset piirtyvät hienosti tummanharmaita seiniä vasten. Suosikkitauluista nauttiessa löytyi viereltä unohtuneempiakin teoksia. Pääsalissa olo oli jopa juhlava: näin upeaa taidetta on maassamme!


L’exposition ’L’histoire de l’art de la Finlande’ jusqu’au 31 janvier 2020 au Musée d’Ateneum, Galerie Nationale de Finlandewww.ateneum.fi. On peut y voir des oeuvres iconique d’Albert Edelfelt, de Helene Schjerfbeck, de Pekka Halonen, d’Akseli Gallen-Kallela et beaucoup d’autres. On découvre la nature et l’histoire de notre pays nordique à travers ses tableaux. L’ensemble est impressionnant, j’étais même émue par la beauté des sales, qui ont été peints en gris foncé. L’accrochage des toiles est très réussi. À recommander chaleureusement!

Komeaa kansalliskuvastoa Ateneumissa - Suomen taiteen tarina L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyle-blogi Kaisa Pohjanvirta blogeuse finlandaise @KPohjanvirta #Helsinki #FinnishDesign
Suomen taiteen tarina -kokoelmanäyttely Ateneumin taidemuseossa. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Pakarinen.

Vaikuttava seinällinen potretteja Suomen taiteen tarinaa maallanneista taiteilijoista

Komeaa kansalliskuvastoa Ateneumissa L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyle-blogi Kaisa Pohjanvirta blogeuse finlandaise @KPohjanvirta #Helsinki #FinnishDesign
Väinö Blomstedt, Auringonlasku (1898) Le coucher de soleil (1898) Photo: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen

Luonto, maamme historia ja taiteen tyylisuunnat piirtyvät upeaksi aihekokonaisuudeksi tummiksi sävytetyissä saleissa

Komeaa kansalliskuvastoa Ateneumissa L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyle-blogi Kaisa Pohjanvirta blogeuse finlandaise @KPohjanvirta #Helsinki #FinnishDesign
Helene Schjerfbeck, Omakuva (1912). L’autoportrait (1912) Photo: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen.

Simbergin Iltaa kohti -maalauksen siveltimen jälkiä katsellessani iloitsen ajatuksesta, että näyttely jatkuu aina vuoden 2020 loppuun. Se myös laajenee nykyisestään kesän aikana.

Suomen taiteen tarina - Komeaa kansalliskuvastoa Ateneumissa L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyle-blogi Kaisa Pohjanvirta blogeuse finlandaise @KPohjanvirta #Helsinki #FinnishDesign
Edelfeltin Lapsen ruumissaatto ja Simbergin Iltaa kohti -maalaus. Suomen taiteen tarina -kokoelmanäyttely Ateneumin taidemuseossa. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Pakarinen.

 

@KPohjanvirta #lilous

Please follow and like us:
0

Kansien kuvia

posted in: Kirjat - Livres, Lifestyle | 0

Monta kirjaklassikkoa on hankittu uusina pokkareina ja kun vertaan niitä äitini kirjahyllyn 70-luvun kirjankansiin, uudemmat tuntuvat monesti laimeilta. Näissä vanhemmissa kansissa on jotain kovin mietittyä ja tyylikästä, eikö?

Kansien kuvia L I L O U ' s L I L O U ' s # lilous lifestyle-blogi Helsinki @KPohjanvirta
Sartren näytelmä Likaiset kädet ja Jacques Prévertin runokirja Sanat. Les couvertures des livres des années -70 me plaisent. Les Paroles de Jacques Prévert est un peu déchiré, tellement usé. 
Kansien kuvia L I L O U ' s L I L O U ' s # lilous lifestyle-blogi Helsinki @KPohjanvirta
Camus’n kirja Sivullinen ja Queneaun riemukas Zazie metrossa, josta tehty leffa kuuluu lemppareihimme. Kirjassa Zazie on tullut enonsa luo Pariisiin ja joutuu kaikenmoisiin seikkailuihin. Metro on lakossa, eikä hän koko matkallaan pääse kaipaamaansa kulkuvälineeseen. Aikansa metrolipusta kehitelty kansi kuvaa hyvin kirjan kahelia menoa. Le film Zazie dans le métro est aussi hilarant que le livre. J’adore cette couverture! ”Le métro! Le métro! Le métro!” 

 

@Kpohjanvirta L I L O U ’ s

Please follow and like us:
0

Sarjakuvataiteilija Ville Ranta: ”Sananvapauden kulttuuri on Suomessa ja Ranskassa hyvin erilainen.”

Le dessinateur Ville Ranta fait des caricatures intelligentes sur des sujets actuels pour deux hebdomadaires finlandais. J’ai découvert son blog ”Ville veut être français” et j’ai voulu lui poser quelques questions. Cette bd en français m’a fait rire, moi aussi j’écris mon blogue en français. J’ai pu l’interviewer par mail comme il séjourne pour le moment en France. A voir: villeveutetrefrancais.fr. En février 2017 Ranta a obtenu le titre du Chevalier dans l’Ordre national du Mérite.

Ville Ranta kuvittaa terävästi ajankohtaista politiikkaa Demokraatti- sekä Kirkko & kaupunki -lehtiin. Löytäessäni hänen sarjakuvabloginsa ”Ville veut être français” (Ville haluaa olla ranskalainen), ilahduin kovasti, sillä pidän itsekin blogiani harrastusmielessä osittain ranskaksi. Muistan lukeneeni haastattelun, jossa Ranta kertoi inhoavansa sähköpostia. Hän vastasi kuitenkin ystävällisesti kysymyksiini Ranskasta käsin. Sarjakuvablogi luettavissa: villeveutetrefrancais.fr. Ranta sai helmikuussa 2017 Ranskan Chevalier dans l’Ordre national du Mérite -arvonimen.

Sarjakuvataiteilija Ville Ranta: "Sananvapauden kulttuuri on Suomessa ja Ranskassa hyvin erilainen." L I L O U 's #liloous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta
Le dessinateur Ville Ranta. Sarjakuvataiteilija Ville Ranta. Photo: Antti Nylén

 

Rigoler avec les choses graves peut être dangereux

KP: Les dessinateurs montrent des injustices qu’on ne voit pas nécessairement dans les médias. D’où vient ce courage?

VR: Les dessinateurs se mêlent des mêmes sujets que les médias en générale. Ce qui rend les dessins politiques parfois dangereux c’est l’humour et surtout le sarcasme. Et l’image aussi, car elle ne négocie pas. Le dessin peut faire un double ridicule d’une personne, d’une image, d’un truc sacré, même du Dieu ou du prophète.
Le siècle dernier était un siècle des mots où les écrivains attaquaient les pouvoirs et les hierarchies. Il me semble que les dessins font ça maintenant. Mais les dessinateurs n’ont pas de courage particulier. Ils ont l’obsession de rigoler avec les choses graves. C’est dangereux, surtout pour eux-mêmes.

Kysymykseeni, kuinka piirtäjät näyttävät epäkohtia, jotka muutoin saatetaan jättää mediassa vähälle huomiolle, Ranta vastaa piirtäjien käsittelevän samoja aiheita kuin media yleensäkin. Huumori ja sarkasmi tekevät karikatyyreistä ajoittain vaarallisia. Myös kuvat, sillä ne eivät neuvottele. Niissä henkilöt ja pyhätkin asiat voidaan asettaa naurunalaisiksi. Viime vuosisata oli sanojen aikaa, silloin kirjailijat hyökkäsivät valtaapitäviä ja hierarkioita vastaan. Karikatyyrit tekevät samaa meidän ajassamme. Rannan mukaan piirtäjillä ei ole erityistä rohkeutta, vaan pakkomielle nauraa vakavillekin aiheille. Se on vaarallista erityisesti heille itselleen.

Sarjakuvataiteilija Ville Ranta: "Sananvapauden kulttuuri on Suomessa ja Ranskassa hyvin erilainen." L I L O U ' s #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta
Les caricatures de Ranta se moquent des actualités finlandaises. Rannan Kirkko & Kaupunki -lehteen tekemät piirrokset iskevät huumorilla ajankohtaisiin asioihin.

Devenir français ou rester finlandais

KP: Pourquoi la France? Qu’est-ce qui t’intéresse dans ce pays autant que tu veux être français?

VR: Le titre de mon blog bd est en moitié ironique. Je ne veux pas être français pour de vrai. Comme j’ai toujours vecu en Finlande, je vais rester finlandais, quoique je fasse. La France m’a été importante depuis mes 15 ans: les bandes dessinées, le cinéma, les écrivains et les idées de la liberté m’intéressaient. Je suis en France en ce moment. Je vais rester ici six mois pour faire un roman graphique et plonger dans ma profession de dessinateur politique.

”Ville haluaa olla ranskalainen” -sarjakuvan nimi on ainakin osittain ironiaa. Mitä tahansa aina Suomessa asunut 37-vuotias piirtäjä tekeekin, hän pysyy suomalaisena. Ranska on ollut Ville Rannalle tärkeä 15-vuotiaasta lähtien. Sarjakuvat, elokuvat, kirjailijat ja ranskalaiseen kulttuuriin liittyvät ajatukset vapaudesta kiinnostivat. Tällä hetkellä hän viettää puoli vuotta Ranskassa tehden sarjakuvaromaania ja tutkien mitä Ranskalla olisi annettavana poliittiselle piirtäjälle ja sarjakuvataiteilijalle.

Sarjakuvataiteilija Ville Ranta: "Sananvapauden kulttuuri on Suomessa ja Ranskassa hyvin erilainen." L I L O U ' s #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta

 

Grandir avec les bd françaises

KP: La tradition des caricatures est plus longue en France que dans notre pays nordique. Comment cet héritage des dessinateurs français t’a influencé?

VR: Depuis toujours. J’ai grandi avec les bd’s françaises, et pas seulement Asterix et Lucky Luke, mais aussi avec celles pour le public plus adulte. Et depuis longtemps, j’admire aussi le dessin politique français qui a les dents. En Finlande on a la scène de la bd alternative vive, mais on n’a pas de tradition. On n’a pas de pluralité, pas de public etc.

Ranskalaisen karikatyyrin perinne on vaikuttanut Rannan työhön aina. Hän on kasvanut ranskalaisten sarjakuvien, eikä ainoastaan Asterixin ja Lucky Luken, kanssa. Ja hän on ihaillut jo pitkään ranskalaisia karikatyyripiirtäjiä, joiden töissä on särmää. Suomessa on hyvin vähän tällaista. Täällä on elävä vaihtoehtosarjakuvan kenttä, mutta ei tiettyä traditiota, moninaisuutta ja yleisöä. 

Sarjakuvataiteilija Ville Ranta: "Sananvapauden kulttuuri on Suomessa ja Ranskassa hyvin erilainen." L I L O U ' s #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta

Différentes cultures de la liberté d’expression

KP: L’écrivaine Elisabeth Badinter dit que depuis Voltaire on a le droit au blasphème [en France] et que la liberté de pensée ne se divise pas. Est-ce que tu vois la différence entre la France et la Finlande par rapport au blasphème?

VR: Oui, les cultures de la liberté d’expression et de blasphème sont très différentes en France et en Finlande. Dans ce que dit Badinter, on veut de nouveau l’idéalisme français. On fait une proclamation et les problèmes suivent. En Finlande, on n’idéalise pas les droits. On est plus pragmatique. Mais le blasphème est plus ou moins possible dans les deux pays. Je ne suis pas sûr si le blasphème soit un bon symbole pour la liberté d’expression, mais il l’est devenu en tout cas. Le droit au blasphème fait naturellement partie de la liberté d’expression, et on ne peut pas exclure la réligion de la critique. Mais nous sommes aussi responsables de ce que nous faisons avec nos mots et dessins libres.

Kommentoin, kuinka kirjailija Elisabeth Badinterin mukaan Ranskassa on ollut Voltairesta lähtien oikeus rienaukseen, eikä ajatusten vapaus ja siten ilmaisunvapaus ole pilkottavissa. Samalla kysyin Rannalta näkeekö hän Ranskan ja Suomen välillä eroja liittyen tähän ’rienauksen’ sallimiseen valtaapitävien ja eri uskontojen arvostelussa. Ville Ranta vastasi, että maat ovat tässä suhteessa hyvin erilaisia. Badinterin viestistä halutaan uutta ranskalaista idealismia. Suomessa sananvapautta ei idealisoida, täällä ollaan pragmaattisempia. Ranta ajattelee, ettei jumalanpilkka (blasphème) ole paras mahdollinen sananvapauden symboli, mutta sellaiseksi se on kuitenkin muodostunut. Vapaisiin kuviin ja sanoihin liittyy myös vastuuta.

Sarjakuvataiteilija Ville Ranta: "Sananvapauden kulttuuri on Suomessa ja Ranskassa hyvin erilainen." L I L O U ' s #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta

 

Travailler dur, s’habituer à la critique

KP: Dessiner, c’est solitaire. Comment tu te détends?

VR: Je travaille tout le temps et c’est bien dur. Mais j’ai des enfants et tout ça. Je ne suis pas toujours à ma table de dessin. Mais prèsque. Je crois que je vais me fatiguer finalement… Si je n’avais plus d’énergie de dessiner tous les jours, je ne saurais pas quoi faire.

Ranta työskentelee koko ajan ja se on raskasta. Hän ei  ole aina piirustuspöydän ääressä, mutta melkein sittenkin. Jos hänellä ei olisi enää energiaa piirtää päivittäin, hän ei tietäisi mitä tehdä. Hänellä on myös lapsia ja muutakin elämää. 

 Sarjakuvataiteilija Ville Ranta: "Sananvapauden kulttuuri on Suomessa ja Ranskassa hyvin erilainen." L I L O U ' s #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta

KP: J’ai compris que tu reçois des messages assez agressifs à cause de tes dessins. Comment on supporte de telles réactions?

VR: Bof. Oui, je reçois des mails et des messages imbéciles toujours quand je publie un dessin sur l’immigration ou sur le racisme. Ça me prend du temps à réagir à tout ça. Mais j’y suis habitué. Je ne prends pas au sérieux les idiots qui m’envoient des photos des massacres ou des insultes. Et la plupart du temps je suis capable de ne pas le prendre personnellement.

Otti aikansa ”tottua ” agressiivisiin viesteihin, joita piirtäjälle tulee hänen julkaistuaan piirustuksia maahanmuutosta tai rasismista. Ranta ei ota tosissaan herjausviestejä, suurimmaksi osaksi hän onnistuu olemaan ottamatta niitä henkilökohtaisesti.

Merci, Ville Ranta, pour ton temps! Et surtout d’avoir accepté le correspondance par mail, qui n’est pas toujours un moyen facile ou sympathique! @KPohjanvirta, L I L O U ’ s

 

Please follow and like us:
0