Modernismin edelläkävijän Tyko Sallisen (1897-1955) tuotannossa on nähtävissä selkeästi vaihtuvat tyylikaudet. Kauniit maisemamaalaukset, muotokuvat ja heleä väripaletti vaihtuvat sittemmin tummasävyiseen kuvamaailmaan, joka kuvasi uskonnollisia ristiriitoja ja suomalaista rahvasta. Helsingin taidemuseoon Sallisen näyttelyn kuratoinut Tuula Karjalainen on kirjoittanut taiteilijasta kiehtovan elämänkerran. Peintre Tyko Sallinen (1879-1955) venait d’un milieu populaire à l’époque où la peinture était un privilège de la classe supérieure. Sa première femme Helmi Vartiainen était également peintre et modèle de l’artiste. Le voyage de neuf mois à Paris fut productif et marqua le travail de Sallinen. Il fut le pionnier du modernisme finlandais. L’exposition de Sallinen à HAM Tennispalatsi jusqu’au 27 août.
”Sallisen värit soivat, laulavat ja elävät” /Tuula Karjalainen, näyttelyn amanuenssi
Lestadiolaiseen räätäliperheeseen syntyneen Tyko Sallisen elämä oli värikästä ja ristiriitaista. Taiteilijan taival aikaisemmin vain varakkaiden porvarisperheiden lapsille varatussa ammatissa toi Suomen taiteeseen merkittäviä vaikutteita. Sallinen muokkasi käsitystä siitä, mitä aiheistoa oli sallittua maalata. Tyko Sallisen vaimostaan Mirristä eli Helmi Vartiaisesta maalaamat muotokuvat -jopa imettämässä- kuuluvat taiteilijan merkittävimpiin teoksiin. Sallinen kohautti monella rintamalla, mm. töittensä aiheilla, riitaantumalla kansallistaiteilija Gallen-Kallelan kanssa ja yleisellä hummailulla. Ensimmäiseltä Pariisinmatkalta Sallisen mukaan tarttui uudistunut väripaletti. Hän osasi kerätä ympärilleen taiteilijatovereita ja toimia johtajana.
Pariisin matka ”sytytti valot” Sallisen taiteessa
Tummat värit ja konflikteja
Sallisen perhe-elämään liittyi paljon eripuraa ja traagisia käänteitä. Jos taiteilija olikin nimittänyt hummailevat kaverinsa ”suruttomiksi” lestadiolaisten ei-uskovaisista käyttämän nimityksen mukaan, aiheutti hän itse paljon surua ensimmäiselle vaimolleen. Tyko lähetti Helmin tietämättä vanhimman lapsen Kööpenhaminaan. Parin erottua Sallinen avioitui Katarina Tschepurnoffin kanssa, välit tyttäriinkin olivat kaikkea muuta kuin auvoisat.
Marraskuun ryhmä
Miehinen taiteilijaryhmä marraskuulaiset kuvasivat arkista ja sisällissodan haavoittamaa kansaa ilman ihannointia. Sallisen maalausten heleät sävyt vaihtuivat savenharmaaseen, ruskeaan ja mustaan. Aihepiireissä kuvattiin tavallisia ihmisiä ja Sallisen ankaran uskonnollisesta lapsuudesta kumpuavaa kuvastoa. Fyysisen kurituksen ja hartauden yhteentörmääminen lapsuuden kodissa ei ollut vaikuttamatta myös taiteeseen. Jytkyjen ja Hihhuleiden sisältö oli hyvin erilainen kuin raikkailla väreillä leikittelevien modernististen teosten.
TYKO SALLINEN -SUOMALAINEN TARINA
Näyttelyn kuraattori Tuula Karjalainen on kirjoittanut kirjan Tyko Sallinen Suomalainen tarina. Karjalaisen sujuvaa tekstiä on nautinto lukea sen ansiokkaan taustoituksen ja kikkailemattoman, elävän kielen vuoksi. Sallisen elinoloja peilataan kiinnostavasti aikakauden yhteiskuntaoloihin ja naisen asema tuodaan myös esiin arjen ja taiteen kuvauksessa. Toisaalta Karjalainen muistuttaa teosten olevan tulkittavissa ilman ainaista suodatusta taiteilijan elämänvaiheiden kautta.
@KPohjanvirta #lilous