Tunnelma vanhoissa teattereissa on samankaltainen kuin taidekouluissa – ne ovat kautta maailman samanlaisia. Aika pysähtyy, kun ollaan yleismaailmallisten tunteiden äärellä. Haaveita, kunnianhimoa, taituruutta ja runoutta tulvii kapeilla käytävillä, joille piiloutuu teatterityöhön liittyvä raadanta. Sain tutustua Tallinnan Estonia-teatterin kulisseihin. Täällä olen nähnyt Giselle-baletin 7-vuotiaana. Ja rakennukselle oli käynyt sama juttu kuin kotoisalle Aleksanterin teatterillemme: tila, joka lapsena tuntui valtavalta, näyttäytyy nyt ihanan tunnelmallisena.
J’ai pu assister à une tournée guidée à l’Opéra National de l’Estonie. Dans cette même salle j’ai vu le ballet Giselle à sept ans. L’atmosphère du bâtiment est aussi chaleureuse qu’à l’époque. Il a été dessiné par les architectes finlandais Lindrgen et Lönn. L’esprit du théâtre m’intrigue – la légèreté malgré la grande quantité de travail impressionne toujours les spectateurs.
Näin Estonia-teatterissa Giselle-baletin 7-vuotiaana, nyt se on jälleen kevään ohjelmistossa.
Estonia-teatterissa eli kansallisoopperassa meitä pressimatkalaisia opasti erityisen miellyttävästi Rein Mikk: hän johdatti meitä kulisseihin tutkimaan lavasteita, puvustamoa ja talvipuutarhaa. Opastettuja kierroksia on teatterissa lauantaisin klo 17:30 englanniksi kahdeksan euron hintaan.
Oopperan ja baletin lumoon liittyy näkymätön työ kulisseissa. Suomalaisia ammattikoululaisia käy Estonia-teatterissa työharjoittelussa, sillä kädentaitoa on yhä voimissaan Virossa. Teatterissa työskentelee monta sataa ammattilaista.Lavasteita syntymässä.
Armas Lindgrenin ja Wivi Lönnin suunnitteleman ja 1913 valmistuneen Estonia-teatterin aula on alkuperäisasussa. Historiallisessa rakennuksessa on kokoontunut Viron ensimmäinen parlamentti. Maan 100-vuotisjuhlavuonna 2018 teatteri tulee visiitille Suomeen. Yhteisjuhla suomalaisten kanssa järjestetään Musiikkitalossa, jossa molempien maiden presidentit ovat paikalla.
*Kutsujina TallinkSilja ja VisitTallinn, kiitos! @KPohjanvirta #lilous.
Tutustuin Tallinnan pressimatkalla suunnittelija Katrin Kuldman Amanjeda-mallistoon, jonka elementteinä ovat absoluuttinen laatu, hienot istuvuudet ja voimauttavat värit. Kuldman suunnittelee myös miesten vaatteita, jotka kilpailevat korkealaatuisten italialaisten miestenmallistojen kanssa. Syksyllä Amanjedan laatutakkeja saa Ajattaresta. Tallinnassa liike löytyy osoitteessa Kentmanni 6. J’ai rencontré à Tallinn designer Katrin Kuldma, dont la collection d’Amanjeda est de très haute qualité avec des couleurs intenses. Elle dessine aussi des costumes pour les hommes. Kuldma raconte que le projet de création est comme tomber amoureux. Elle s’inspire de la tradition italienne, de la créativité et de la fraîcheur nordique. La durabilité est aussi importante pour son travail, elle aime l’idée du slow fashion.
Katrin Kuldma suunnittelee laadukkaita miesten pukuja, Amanjeda-naistenmallistoa sekä mittatilausasuja kuten hääpukuja. Designer Katrin Kuldma. Elle dessine des costumes pour les hommes et la collection d’Amanjeda pour les femmes.
”Ammennan italialaisesta traditiosta, luovuudesta ja pohjoisesta raikkaudesta”
Tallinnalaissuunnittelija Katrin Kuldma haluaa asikkaidensa tuntevan olonsa hyväksi suunnittelemissaan vaatteissa. ”En halua muuttaa ihmisiä vaatteilla, vaan korostaa heidän parhaita puoliaan. Ulkoinen kauneus on täydellistä silloin, kun sisäinen kauneus on tuotu esiin.” Inspiraatio mallistoon löytyy kaikkialta ympäröivästä elämästä, ystävistä, asiakkaista ja elokuvista. ”New Yorkilla on ollut tärkeä vaikutus tyyliini. Ja rakastuin italialaiseen tyyliin ensimmäisellä Toscanan matkallani 1991. Italialainen muoti on rauhallista ja eleganttia.” Katrin Kuldma kertoo.
Muhun saaren kirjailut ovat omintakeisuudessaan ja moderniudessaan aina viehättäneet suunnittelijaa. Niiden villin eloisat värit muistuttavat Yves Saint Laurentin värienkäyttöä. ”Olen hulluna punaisen, oranssin ja pinkin käyttöön yhdessä, sillä niistä syntyy intohimoinen paletti. Vaikka en ole itse Muhun saarelta, minulla on sinne voimakas kiintymyssuhde: kiitos Villu Veskin musiikin ja Ju Jääb Festivalin ja ennen kaikkea paikallisen kansanperinteen. Ne ovat vaikuttaneet Amanjeda Muhu Coutureen.”
Kuldma on opiskellut Tallinnan Taideyliopistossa sekä Rhode Island School of Designissa. Vuonna 1993 hän perusti oman studionsa, ja teki haute couturea. Se ei suinkaan ollut mutkatonta maassa, jossa on vain puolitoista miljoonaa asukasta. Työ oli hohdokasta, muttei helppoa ja Kuldma alkoi tutkia mahdollisuuksia kokoelmansa kaupallistamiseen. Ajatuksena oli pieni, itsenäinen merkki ja keijukaistarina Amanjedasta syntyi.
Muhu-mekon muoto on yksinkertainen, mutta koristeellinen kirjailu tekee siitä näyttävän. Suunnittelijan sielun väri on voimakas punainen. Kesämalliston printit on maalannut Anna Litvinov. La silhouette de la robe ”Muhu” est simple, mais les broderies lui donnent de l’intansité. Les lignes feminines et légères dans la robe en soie.
”Pidän hitaan muodin ajatuksesta”
Kuldma rakastaa yksityiskohtia ja siksi hän pystyy keskittymään myös näennäisesti tylsempään miesten muotiin. Hänen design-mottonsa on, että täytyy luopua kaikesta epäolennaisesta saavuttaakseen puhtaan funktionalismin ja estetiikan. Vaatteissa ajatus toteutuu harkittuina leikkauksina, parhaina materiaaleina ja herkästi valittuina värisävyinä. ”Yksinkertaisuuden täytyy olla intensiivistä.” Kuldma kiteyttää. Amanjeda-merkin laadun takana on perinteiden ja kaikkein modernimpien työtapojen yhdistäminen.
Valmistajayhteistyökumppaneita ei ole valittu vain hintojen perusteella vaan huomioiden kuinka he kohtelevat työntekijöitään. Kuldma ei piittaa nopeista trendivaihteluista. Kestävyyttä vaalitaan tuotannossa parhailla teknisillä ratkaisuilla. Digitaalinen kaavoitus kulkee käsi kädessä opitun tietotaidon kanssa, jolloin vältetään ylituotanto. Vaatteisiin sisältyy paljon rakkautta ja omistautumista, ”Uskon, että tunteet, jotka tuotteisiin on laitettu, välittyvät käyttäjälle”, Katrin Kuldman summaa.
Suunnittelija Katrin Kuldma on onnellinen luodessaan kirjailukuvioita ja väriharmonioita. Se on rauhoittavaa ja meditatiivista. Kaikkein tärkeintä Kuldmalle ovat kuitenkin ympärillä olevat ihmiset. Designer Katrin Kuldma aime créer des brodures et des harmonies des couleurs. C’est tranquille et meditatif. Les gens autour d’elle sont quand même la chose la plus importante pour elle.
Hankalinta työssä on monien roolien ylläpitäminen talousjohtajasta logistiikkavastaavaan. Välillä olisi ihanaa olla vain suunnittelija. Kuten moni muu suunnittelija, myös Katrin Kuldma aloitti taiteellisista, muotoilullisista lähtökohdista ja liiketoimintasuunnitelma perustui lähinnä intuitioon. Työskenneltyään yrittäjänä sekä luovana johtajana suuressa yrityksessä, on ymmärrys kasvanut toisiin mittoihin.
”On upeaa, kun uudet ideat syntyvät kiihkeistä keskusteluista kollegoiden ja ystävien kanssa”
Katrin Kuldma arvostaa hetkiä, jolloin joko tuttu tai uusi ihastunut asiakas astuu putiikkiin toiveittensa kanssa. Suunnittelussa tarvitaan sekä rauhallisia hetkiä että muiden kanssa kommunikoinnin tuomaan energiaa. Kuldmanin mukaan luomisprosessissa tunne on sama kuin rakastumisessa. Minulle tämä tunne vaatteista välittyi, sillä en muista milloin olisin ollut viimeeksi näin innostunut vaatteiden laadusta ja linjoista sekä värimaailmasta.
Kuldman vaatteissa kaikki on kohdillaan: leikkaukset, ompelutyö, värimaailmat ja materiaalien laatu
Muhu-mekkoa valmistetaan useissa eri väriyhdistelmissä. Kaikki kirjailut valmistaa muhulainen taituri. Seuraavaksi mallistoa ollaan viemässä aavistuksen sporttisempaan suuntaan. La robe Muhu se fait dans plusieurs couleurs. Kuldma raconte que prochainement la collection sera un peu plus sportive.
Mikä on suosikkipaikkasi, Katrin?
Kotisohvani! Rakastan myös liikettäni ja pidän kauniista virolaisista metsistä sekä Milanon Bulgary-puutarhasta.
Entä mikä on lempimateriaalisi?
Valtaosa kankaistamme tulevat parhailta italialaisilta tuottajilta kuten Loro Piana ja Zegna. Pidän todella paljon hienoista villoista ja kasmireista. Tietysti silkit ovat upeita ja uusin suosikkini on bambu. Siitä valmistetut t-paitamme tuntuvat ihanilta.
Mikä on lempivärisi?
Toisaalta rakastan neutraaleja sävyjä: harmaita, beigejä, ruskeita, mustaa ja tummansinistä, toisaalta pidän voimakkailla väreillä leikkimisestä: punaisten, pinkkien, liilojen ja oranssien yhdistelemisestä. Kirkas lämpimän punainen on lempivärini tai sielun värini.
Lempiharrastuksesi?
Eniten arvostan ystävien ja perheen seuraa. Vaalin yhteisiä illallisia, matkoja, syksyisiä viikonlopunviettoja, jotka täyttyvät naurusta ja peleistä. Saan myös energiaa metsässä juoksemisesta, juostessa saan uusia ideoitakin. Viikko lumilautailua Alpeilla on parasta lomaa. Tropiikin rannoille tykkään lähteä surffaamaan, vaikka siinä onkin vielä harjoittelemista.
Quelle est votre place favorite?
Mon canapé à la maison. J’aime aussi ma boutique. Et j’aime aller dans les belles forêts estoniennes et j’adore le jardin de Bulgary à Milan.
Quelle est votre matériel favori?
La plupart de nos tissus viennent de meilleurs producteurs italiens, des compagnies comme Loro Piana et Zegna. J’aime vraiment les cachemires et les laines fines. Bien sûr les soies sont fabuleux, et mon nouveau favori est bambou. Nos t-shirts en bamboo sont tellement confortables.
Votre couleur favorite?
J’aime les couleurs neutres, les beiges et les gris, mais j’aime aussi jouer avec les couleurs intenses. J’aime combiner les rouges, les fuchsia, les violets et les oranges. Je crois que ma couleur préférée ou la couleur de mon âme est rouge vif.
Et votre passe-temps favori?
J’apprécie le plus la compagnie des amis et de la famille, des dîners, des voyages, des week-ends automnales plein de rires et de jeux. Le jogging dans la forêt me donne de l’énergie, ça me donne de nouvelles idées aussi. Une semaine de snowbording dans les Alpes ça fait du bien. Et j’aime aussi aller surfer aux plages tropiques.
Tunnelmallinen tallinnalaisravintola Tuljak on erinomainen ruokapaikka osoitteessa Pirita tee 26e, 10127 Tallinn. Annokset ovat kekseliään kauniita, myös kooltaan ruokalajit ovat tasapainoisen kokoisia. Sisustus on istutettu linjakkaasti aterimia myöten kuusikymmentälukulaiseen arkkitehtuuriin. (Ravintolasta saa ostaa sinne suunniteltuja pronssinsävyisiä aterimia.) Le restaurant Tuljak à Tallinn est un très bel exemple de l’architecture des années soixante. Tous les détails comme les verres et les couverts en couleur de bronze sont en harmonie avec l’esthétique de l’époque. Les plats sont équilibrés et très délicieux, ils sont créatifs, mais pas trop compliqués.
Turskaa sikurin ja omenan kanssa. De la mourue avec de l’endive, de la pomme et de la pomme de terre.Sian kamaraa sinapin kera. Du saintdoux avec de la moutarde.Vasikkaa vuonankaalin kanssa. Du veau avec de la mâche.Rahkaletut eli syrnikit Tuljakin tyyliin. Des syrnikis ou des crêpes russes au fromage blanc.Mustikkainen tiramisu on koottu uudella tapaa. Le tiramisu aux myrtilles.Jogurttivaahto. La mousse au yaourt.
@KPohjanvirta #lilous
(Olin Tallinnassa Silja Tallinkin, d’Oro Press & PR:n ja Visit Tallinnan kutsumana:
oikolukijani eli lapseni kysyi tätä sivua lukiessaan, että onko kutsumatkoilla mielipide sponsoroitu:)! Ei tietenkään: valitsemme itse vapaasti mistä kirjoitamme!)
Alexandre Vassiliev, le collectionneur et l’homme de théâtre a ouvert l’exposition ”La poésie et le Spleen – L’image de la femme victorienne de la collection d’Alexandre Vassiliev” au musée d’Art d’Estonie. La collection de Vassiliev voyage beaucoup partout dans le monde dans différentes expositions de mode. Celle de Kumu en Estonie est ouverte jusqu’à la fin d’octobre.
”Mon style personnel? C’est à vous de le juger!” Alexandre Vassiliev, collectionneur.
Comment êtes-vous devenu collectionneur?
Je suis né dans une famille des artistes. Mon père était artiste peintre et décorateur et ma mère était actrice. Mon père voyageait beaucoup à l’étranger malgré le rideau de fer et il apportait des vêtements à ma mère, qui était une femme élégante. L’époque soviétique n’était pas très radiante pour la mode!
J’ai commencé à collectionner des vêtements à l’âge de seize ans. J’ai trouvé des tenues victoriennes et du style Jugend chez des particuliers. C’était à l’époque de Brejnev et il n’y avait pas de boutiques vintage. Actuellement j’ai 55 000 objets dans ma collection; des robes, des sous-vêtements, des chapeaux, des accessoires, des éventails, des journaux, des gravures et des portraits. Je collectionne aussi de la peinture.
Qu’elle est l’objet que vous préférez dans l’exhibition?
La robe la plus rare ici est celle de Maison Worth et Bobergh. Ça, c’est rarissime! Worth travaillait d’abord avec Bobergh, mais après leurs chemins se sont séparés. Et la robe est de la période où il y avait encore la maison Worth et Bobergh. Dans l’exposition on peut voir toute l’époque victorienne de 1838 jusqu’à 1900. On peut voir l’évolution des vêtements, des coupes, des couleurs; [dans les robes de l’époque] il y a beaucoup de couleurs modernes, des bleus, des rouges, des roses, orange, qui n’existaient pas avant.
La robe de Maison Worth & Bobergh est une perle rare de l’exhibition La poésie et le spleen. Worth & Bobergh travaillaient d’abord ensemble, la robe est de cette époque. Charles Worth était le premier d’avoir utilisé le terme ”haute couture” et qui signait ses créations vestimentaires.
Est-ce qu’il y a une époque que vous aimez particulièrement?
J’aime bien le 18ème parce que les objets sont plus rares à trouver. Je trouve des choses intéressantes de rococo, de Louis XV et de Louis XVI, de Marie-Antoinette. J’aime aussi la renaissance.
Qu’est-ce qu’on peut voir de la vie des femmes dans ces robes?
Le tour de taille était minuscule, seulement 55 centimètres, les gens étaient beaucoup plus petits de taille. La taille de pied des femmes était 34-35. Leur nourriture était contrôlée, elle n’était pas modifiée comme la nourriture que nous mangeons.
Les robes étaient uniques. Les crinolines, les corsets et les tournures modifiaient la silhouette.
Où est-ce que vous trouvez ces objets?
Ces objets se vendent à Paris, à Londres et aux États-Unis. En Amérique j’ai trouvé des vêtements couture français qui étaient achetés par les Américaines. Il n’y avait pas de guerre sur le terrain américain. Souvent on ne sait pas des noms des femmes, qui ont porté ces robes, parce que les Américains qui ont vendu ces objets n’ont pas voulu donner des noms par honte. Les robes les plus chères sont celles de Pricesse Diana ou Audrey Hepburn.
Comment on peut entretenir une collection aussi vaste que la votre?
Dans ma collection il y a 55 000 objects liés à la mode d’où il y a 10 000 robes. J’ai douze restaurateurs qui travaillent dans la Fondation Alexandre Vassiliev et dans son ensemble vingt-cinq personnes y travaillent. Les restaurateurs ont une très bonne éducation. Il y a une restauratrice qui veut occuper des objets roses, une qui veut occuper des chapeaux. Comme nous sommes une fondation nous pouvons travailler comme ça, dans un musée nous pourrions pas faire ça. Les taffetas de soie sont les plus difficiles à restaurer. Et il y a aussi des taches dans les robes; le citron est le meilleur produit pour les nettoyer. J’ai un grand dépôt en Lituanie, les vêtements voyagent dans les coffres métalliques. C’est un travail énorme, mais très intéressant.
Le deuil fasait une grande partie de la vie des femmes victoriennes, mais dans leur garde-robe on voyait aussi de nouvelles couleurs.
Comment voyez-vous la femme et la mode moderne?
La femme moderne est devenue un homme. Je trouve qu’il y a très peu de différences entre les femmes et les hommes dans leur façon de penser et dans leur façon de s’habiller. Il n’y a pas de choses que les femmes ne puissent pas faire. En ce moment on peut trouver des vêtements contemporains à très bon prix, personne ne veut porter des vêtements des années 90. Je viens d’acheter des choses atroces de l’an 2000, mais ça fait aussi partie de l’histoire de la mode. Les robes ici dans l’exposition ont été fabriquées individuellement, c’était bien avant l’époque de Zara. En ce moment il y a des designers qui s’inspirent de l’histoire, mais la mode ne se répète jamais….
Vous avez travaillé pour le théâtre, comment voyez-vous le design des costumes d’aujourd’hui?
J’ai fait cent cinquante spectacles dans le monde entier, au théâtre et à l’opéra. Le costume de théâtre est devenu trop moderne: même pour l’opéra de Verdi on peut utiliser des jeans ou un t-shirt. Peut-être c’est une question de l’argent, peut-être c’est une question de goût.
Est-ce qu’il y des gens qui vous ont influencés dans la mode?
Oui, il y en a beaucoup! Paul Poiret.. j’aime bien Elsa Schiaparelli, Christian Lacroix et Yves Saint Laurent.
Et comment est votre vestimentaire personnel?
Ça c’est à vous de juger!
Est-ce que vous avez des projets pour le futur?
J’aimerais bien venir en Finlande. J’ai de la famille à Helsinki. Ce serait intéressant de s’exposer à Helsinki où il n’y a pas de grande collection de mode. Je voudrais aussi ouvrir un musée de mode en Lituanie.
Pressimatka kuljetti joukon toimittajia ja bloggaajia Suomenlahden eteläpuolelle tutustumaan kiehtoviin lifestyle-osoitteisiin. Tallinnalaisliikkeiden takaa löytyi innostuneita ja ystävällisiä yrittäjiä, jotka esittelivät koruja, luonnonkosmetiikkaa, vegetaarisia ruokatarvikkeita sekä maistattivat kuohuvaa. Kesäisen kaunis ilma kruunasi iloisen päiväretkemme.
Tyyni meri takasi rauhallisen merimatkan, jonka aikana saimme testata Silja Europan hoitolan palveluita*.
Marju Seppin vuoden ikäisessä Pillerkaar-luonnonkosmetiikkaliikkeessä myydään kolmeakymmentä virolaista kosmetiikkamerkkiä. Tarve löytää merkit samasta paikasta sai Seppin perustamaan yrityksensä. Viimeiset pari vuotta on Virossakin ollut huomattava kasvutrendi luonnonkosmetiikalle. Moni on hakeutunut sen pariin allergioiden vuoksi. Sepp kertoi, että tuotteet sopivat hyvin pohjoismaiselle iholle.Pillerkaar sijaitsee Solaris-kauppakeskuksessa. Tuotteissa on todella kauniit pakkaukset ja väritys. Liikkeen valikoima on laaja puhdistustuotteista, seerumeista ja kosteusvoiteista meikkeihin. Sivusto: https://pillerkaar.ee
Lääts-kasvisruokakauppa Rotermannin korttelissa
Arne Randmaa esitteli Lääts-ruokakaupan ensi perjantaina avautuvia tiloja vanhassa viljavarastossa. Lääts tarkoittaa linssiä.
Lääts-liike avataan 13.5. Sen on perustanut Arne Randmaa vaimonsa Kadi Tähemaan kanssa. He haluavat tarjota asiakkailleen kohtuuhintaisia vegetuotteita. Sijainti on valittu niin tallinnalaisia kuin turisteja ajatellen Rotermannin korttelista. Komeiden kiviseinien sisällä valikoimaan tulee mm. gluteiinittomia tuotteita, erilaisia levitteitä, lihaa korvaavia tuotteita sekä kuiva-aineita ja valmisruokia.
Läätsin tarina alkoi orgaanisen kookosöljyn maahantuonnista. Pariskunta tutki tarkasti markkinoita ja halusi löytää sopivan markkinaraon. Tarkoituksena on lisätä valikoimaa asiakkaiden toiveita kuuntelemalla. Lisätietoja: http://laats.ee
Tuotteet ovat pääasiassa Saksasta ja Englannista. Hyllyillä näkyi monia tuttuja tuotteita; haluan tänne ehdottomasti ostoksille, kun liike on auki! Läätsistä saa riisejä, pähkinöitä ja herneitä irtomyyntinä, jolloin hinta on kuluttajaystävällisempi.Rotermannin kortteli tunnetaan Tallinnassa Tarkovskin Stalkerin kuvauspaikkana. Skifileffan runollisen pelottava mielenmaisema on vaihtunut elävöityneeksi trendikortteliksi, jossa rakentaminen on kovassa vauhdissa.
Wild Womanin pop-up koruliike
Wild Woman -korujen suunnittelija Marika Tamm innostui Balilla matkaillessaan ryhtymään korusuunnittelijaksi. Kesällä Suomessa tullaan näkemään Wild Womanin pop up -myymälä. Tamm kehotti tunnustelemaan kiviä ja etsimään omaan energiaan sopivat tuotteet. Puolijalokivien värikirjo onkin huikea. Korut valmistutetaan Balilla.Puolijalokivet yhdistettynä tarkkaan hopeasepän työhön ovat Wild Woman -merkin tunnusmerkkejä. Valikoima on valtava sormuksista ja korvakoruista kalvosinnappeihin, kaula- ja rannekoruihin. Pop up -tapahtumien lisäksi koruja on saatavissa verkkokaupasta: http://wildwoman.ee
Veinituba viininmaisteluun Rotmannissa
Rein Kaselan Veinitubasta voi tilata viini- ja shampanjatastingeja: hinta vaihtelee 35-50 € välillä/hlö. Minimimäärä tastingille on kymmenen henkilöä.Näin hulppeita tulevia suunnitelmia uudelle viiniravintolalleen Kasela esitteli meille matkalaisille.Veinitubaan tuotetaan laatuviinit, shampanjat ja konjakit Kaselalle tutuilta toimittajilta. Osoite on Roseni 10/Rotermanni-kortteli. Lisää vielä osoitteessa: http://www.manipenny.ee
Silja Europan Hera-kauneushoitola
Hera-hoitolan Marju. Menomatkalla sain testata magnesium-öljyllä tehtävää selkähierontaa. Matkalaisista neljä testasi tätä hoitoa: jokainen koki hoidon erittäin rentouttavaksi ja tehokkaaksi. Yllätyksenä ei tullut, että omat hartiani ovat jumissa! Käsien ja jalkojen parafiinihoidosta kuului myös kanssamatkustajilta kiitoksia.*Matkan tarjosi Tallink Silja.Matkustimme Silja Europalla Olympiaterminaalista, josta tehdään päivämatkoja Tallinnaan.
