Saavuin syksyllä Pariisiin osallistuakseni Village International de la Gastronomie* -tapahtumaan. Suomalaisia tuottajia oli esillä upeilla tuotteillaan Eiffel-tornin juurella niin ranskalaisille ruoka-ammattilaisille kuin muulle messuyleisöllekin. Päivät täyttyivät väreistä ja vilinästä, illat keskusteluista. Matkasta jäikin tärkeimmäksi kohtaaminen rakkaan ystäväni kanssa. J’ai visité le Village International de la Gastronomie à Paris et j’ai pu admirer les produits exceptionnels finlandais, qu’on peut trouver par exemple chez Maison Plisson. La nourriture finlandaise est la plus pure au monde avec moins de pesticides! Mes journées au village étaient pleines de couleurs et de vivacité, les soirées avec mon amie Eila, qui habite à Paris depuis 62 ans, étaient tellement chaleureuses!
Rento ilmapiiri Eiffelin juurella. Eri maiden kojuista voi ostaa makuja maailmalta. Des saveurs autour du monde et des sourires autour des plats delicieux!
Messumatkat vaativat pitkäjänteistä asennetta tuottajilta. Varsinkaan Ranska ei ole helppo kohdemaa – suhteita täytyy rakentaa pitkänkin ajan kuluessa. ActionFinland! ja Jarna Coadic ovat yhdessä Proagrian Tuula Revon kanssa luotsanneet suomalaisyrityksiä ranskalaisten ruoka-ammattilaisten pariin.
Finnish Plant ruusun terälehtihillo Matti ja Tuuli Kotajan tilalta on herättänyt suositun kokin Gregory Cohenin huomion. Hilloa voi käyttää niin juustojen kanssa kuin jälkiruoissakin tai maustaa sillä kuohuviinin. Chef Gregory Cohen avec les produceteurs de la confiture des pétales de rose du soleil de minuit, Matti et Tuuli Kotaja.
Tuottajapariskunta Kotajan iloinen jälleennäkeminen chef Cohenin kanssa. Le rendez-vous franco-finlandais entre le chef Gregory Cohen et les producteurs Kotaja au pied de la Tour Eiffel – c’est magique!
Elegantit alkupalat Åby Foodsin kauniilla luomunäkkäreillä. Malmgårdin kartanon paahdettu tattari löysi tiensä suosikiksi aamiasjugurttiin. Les pétals se seigle d’Åby Foods, c’est élégant. Et le sarrasin grillé de Manoir de Malmgård est devenu un grand favori pour le petit déjeuner. Ils produisent aussi des céréales et des farines bio.
Hukka Designin tuotteet saivat alkunsa vuolukiven ylijäämästä. Kuvan tuote on valmistettu lontoolaishotellille tuupovaaralaisyrityksen toimesta, keittiö- ja saunatuotteet ovat kasvaneet yrityksen päätuotteiksi. Les produit de Hukka Design en stéatite.
Ilta pariisilaisasunnossa. Syksyinen pimeys asunnon ulkopuolella, lämpimän värisiä lamppuja ympärillä, paljon kirjoja ja mutkaton tunnelma.
Taustalla häilyy vielä värikäs päivä messukävelyä kaupungissa, jossa tunnelmat eivät lopu, mutta vieraassa kaupungissa kaipaan kiinnekohtaa. Pariisi ei ole vieras, mutta missään yksinäisyyden tunne ei ole iskenyt niin lujana kuin täällä. Irrallisuus suurkaupungissa vaatii ystäviä.
Istun sohvalla, Eila-emäntäni puuhaa keittiössä, eivätkä sanat katkea hetkeksikään. On monta vuotta siitä, kun olemme rupatelleet näin kahden. Olen opiskelijana asunut tässä kodissa, jossa sain aimo annoksen ranskalaista kulttuurintuntemusta ”C’est le temps du film du jour, Kaisa!”
Vahinko-selfie syntyi, kun lähetin perheelle kuvaa Eiffel-tornista. Värikkäiden ja eloisien päivien jälkeen odotti tunnelmallinen koti ja tarinat. Le selfie d’hasard.. Quand tu vois chez une amie l’assiette avec le text ”L’Imagination au pouvoir” tu sais que tu es dans la bonne place.
Pöydän ääressä on katettuna keiton ja pääruokamme jälkeen ihania juustoja, viinin väri on punainen. Kuuntelen ääneti emäntäni ranskaksi kirjoittamaa muistelmaa sotalapsuudestaan Ruotsissa. Yksityiskohdat piirtyvät ihmeellisinä eteeni, saman ajan Suomi näyttäytyy mielikuvissa totisesti toisena kuin tämä kertomus teetetyistä silkkimekoista ja shampanjaillallisista ruotsalaiskodissa, jossa lapsi saa kokea myös koulutuksen ilon ja kielien arvostuksen. Eilan ranskaksi kirjoittama teksti on elävää, kaunista. ”Voisit lukea tätä kuunnelmana, sinulla olisi aivan takuuvarma yleisö!”
Kerron myös omista muistoistani Ranskassa: kuinka nukahdin 5-vuotiaana äitini syliin ravintolassa, jota kattokruunut valaisivat. Vadelmasorbetti, jota en ollut 80-luvun Suomessa maistanut jäi ensimmäisten lusikallisten jälkeen syömättä. Jäin maistelemaan makua pitkin lapsuuttani ja katumaan, etten syönyt annosta loppuun. Muistin ravintolan peilit, joista kattokruunut kertautuivat ja makean vadelman maun. Samaisella matkalla olimme kylässä, jossa sain nuolla mousse au chocolat -kulhosta loput kierreltyäni emännän mukana ympäri asuntoa nyökkäillen ”oui, oui” vaikken ymmärtänyt sanaakaan. Kerroin myös sisustusmuistojani, jotka ovat iskostaneet värejä kotiimme asti. Keskustelemme Pariisin muutoksesta, vaaroista, kulmakuntien stalkereista, puhumme paljon perheistä, suvuista, lapsista, siitä kuinka meillä perheen isä osallistuu lastensa elämään:
”Te elätte modernia elämää: noin perheiden tulisikin elää!”
Kun itse toistelee jatkuvasti kuin Gena Rowland Rilken sanoin elokuvassa Another Woman: ”You must change your life. You must change your life!” tuntuu hienolta saada vahvistusta elämälleen henkilöltä, jota todella arvostaa. Lennolla kotiin mietin kuljeskelua Pariisissa, kuinka pitkään elän näillä kannustuksen sanoilla: ”Sinä se osaat elää!” Merci ma très chère Eila!
*Village International de la Gastronomie 2019: 21.-24.maaliskuuta
@KPohjanvirta #lilous
Kun itse toistelee jatkuvasti kuin Gena Rowland elokuvassa Another Woman Rilken sanoin: ”You must change your life. You must change your life!” tuntuu hienolta saada vahvistusta elämälleen.
Kotiin on aina ihana palata, mutta..! Jokainen perheestä kyynelehtii vuorollaan, koska emme haluaisi jättää kesäistä Pariisin kaupunkia taaksemme. Matkaamme mahtui fudishuumaa, museoita ja kuljeskelua sopivassa suhteessa. Tutut kadut ja je ne sais quoi, joka tekee kaupungista lähes toisen kotimme, jää taakse. Tätä luopumisen hetkeä elämme vielä pitkään samoin kuin iloa yhteisistä hetkistä. Aivan valtavasti tuli nähtyä, näissä kuvissa on nähtävissä murto-osa siitä:
Museot
Valitsemme museon per matka, tosin mieheni voisi mennä Musée Rodiniin joka ikinen kerta Pariisissa ollessaan. Tällä kertaa kävimme Musée Yves Saint Laurentissa ja Musée d’Orsayssa. Muoti on luonteva osa kaupunkia ja se näkyy myös museoiden tarjonnassa. Aina on jokin kiinnostava muotinäyttely meneillään. Samoin aina jää jotain katsottavaksi ja tutkittavaksi seuraavalle kerralle.
Yves Saint Laurentin työhuone. Muodin suurinta historiaa! Maestron luomat naisten smokit ja safariasut, iltapuvut ja pukukorut ovat esillä tässä viehättävässä museossa.
Lilou oli toivonut käyntikohteeksi Musée d’Orsayta. Näimme impressionistien töiden lisäksi kaupungin iki-ihanat kattonäkymät.
Puistot ja torit
Kuljeskelu ja oleskelu ovat perheemme erityistaitoja. Kävellessä tulee mieleen uusia asioita, pienet huomiot herättävät suurempia ajatuskulkuja. Monesta ihanasta puistosta suosikeiksi nousevat muutamat hieman pienemmät ja syrjäisemmät puistot. 14. kaupunginosan kaupungintalon viereisessä puistossa on vietetty monta soljuvaa hetkeä, Pereiren puisto, Parc Monceau, Parc Montsouris ja tietenkin Jardin du Luxembourg ovat ihania keitaita kaupungissa. Lehtiä lukevat ihmiset, palloa pelaavat lapset, eväsretkeä viettävät perheet – kaikki hakevat puistosta rauhaa vilisevän kaupungin keskellä. Tällä matkalla oli hauskaa, että käly tuli ensimmäistä kertaa Pariisiin ja kuljeskelemaan kanssamme puistoissa! Toreilta taas ostetaan lauantaisin tuoreet hedelmät ja vihannekset ja nautitaan tunnelmasta. Eloisat vihannesmyyjät naurattavat asiakkaita nokkelilla myyntilauseillaan.
17. kaupunginosa ja Pereiren puisto ovat niiiiin ihania (terveisiä vain heille, jotka tutustuttivat tähän ihanaan kaupunginosaan! Koululaisena täällä kyläillessäni sanoi äitini ystävä: ”Kaisalle Pariisi on aina juhlaa!” Täällä minuun valettiin lohtua, että Pariisi odottaa paikoillaan, kun hieman lohduttomana palasin Suomeen. Nyt valan samaa lohtua tyttäriin.)
#AllezLesBleus #MerciLesBleus
En nimittäisi itseäni aivan huimaksi jalkapalloasiatuntijaksi, hehehhehheheh. Mutta kisojen edetessä sain huomata, että kolme muuta perheenjäsentä keskustelivatkin ohitseni nimillä ja termeillä, joita en tiennytkään heidän hallitsevan. Viimeistään siinä vaiheessa, kun Suomen tv:ssä oli vähätelty Pogban ja Griezmannin ystävyyttä ja tytärten kisastudio antoi faktaperäistä kyytiä moisille alkeellisille heitoille, aloin elää paikallista fudistunnelmaa muiden mukana.
Välierissä sain kuulla kunniani, kun seurasin vain ihmisten reaktioita, enkä itse otteluita. Finaalissa kauniista katunäkymästä tuli yhä hulppeampi, kun harvat työssään ahertavat taksikuskit tyyttäilivät kahviloiden kohdalla! Voiton ratkettua kaduilla tanssittiin, kiipeiltiin patsaille, äänet raikuivat koko yön kaupungin ja maan yllä. Televisiosta nähtiin dokumentti Avec Les Bleus 2018, au coeur de l’épopée russe, jossa seurattiin joukkueen matkaa voittoon sen valitsemishetkestä lähtien.
”Merci les Bleus!”
Elämän kauneus
Kauppoihin meitä ei Pariisissakaan juuri saa. Le Bon Marchéssa katsastamme muodin nopeasti, sisustusosastojen värikylläisyys ilahduttaa ja inspiroi. Täällä ei harmaan sävyillä pärjää! Kepeyttä eloon tuo myös paikallisten pukeutumisen seuraaminen, hienoisten tendessien vaihtuminen näkyy arjenkin asuissa. Chanelin haute couture -näytöksen liepeille osuimme toisen tyttären toiveesta. Muodin näytelmä on joka kerta yhtä hupaisa.
Stylisti varmistaa, että asu on kunnossa muotinäytöksen yleisössä esiintymistä varten.
Pariisin muoti. Pitkä luku elämässäni, jota yhä rakastan. Käsinkirjoitetut kutsut Valentinon ja muiden maestrojen näytöksiin ovat mennyttä maailmaa, silti muotimaailman ristiriitaisuudet yhä samanaikaisesti huvittavat ja kutkuttavat.
Simone Veil
Vuosi sitten kuollut Veil siirrettiin Panthéoniin, jonne on haudattu ainoastaan neljä naista, miehensä Antoine Veilin kanssa. Simone Veilin elämä varakkaassa juutalaisperheessä oli tragedioiden täyttämä. Veilin äiti oli toistellut tyttärilleen, että heidän täytyy hankkia koulutus ja itsenäisyys omalla työllä. Veil kuvaa kirjassaan Une Vie (Elämä) kuinka hän ihmetteli sinänsä intelligentin isänsä ajatusmaailmaa pitää vaimoaan omaisuutenaan. Veil oli viemässä terveysministerinä läpi Ranskan aborttilakia, mikä johti tappouhkauksiin. Huikeassa Panthéonissa lepäävät suurmiehet ja -naiset, paikka on todella vaikuttava.
Simone Veil: suurnainen suurmiesten joukossa. Hän toimi ensimmäisenä naisena Euroopan parlamentin puheenjohtajana ja oli tunnettu ihmisoikeuksien puolustaja.
Koti
Kun matkalla asutaan kotia pienemmissä tiloissa, vaatimattoman keittiön ja vieraan kielen äärellä, jossain vaiheessa listautuu hyviä asioita kotimaasta. R A K A S T A N Helsinkiä, sen lukemattomia hyviä puolia, mutta jestas, millaisena käpykylänä se toisinaan näyttäytyy. Nauratti aivan hulluna eräänä lauantaiaamuun Pariisissa lukemani twiitti: ”Friendly reminder kaikille piireihin päässeille / established tyypeille: Juttele juhlissa ja ole ystävällinen myös tyypeille jotka ”eivät ole kukaan”. He ovat sinä ennen kuin sinusta tuli mulkku. Kesäterveisin, ”one of you”.” Se juuri kiteytti ajatukseni siitä, kuinka käytöksen avoimmuudessa ehkä on vielä tekemistä maassamme. Kotimaan hienojen puolien listasta tuli pitkä, kun aloimme niitä yhdessä miettiä. Hämmästyin, kuinka huomasin yhtäkkiä kaipaavani hiljaisuutta ja myöskin suomen kieltä.
Hedelmä- ja marjatortut ovat suurta herkkuani: rengasvuoka mukanani valmistimme suolaisia ja makeita piiraita.
Pieni sateen tuoma helpotus helleaaltoon. Tämä tuttu maisema tuo iloa jo sitä muistellessa.
Kaunista uutta vuotta! Rentoutta ja uusia tuulia ystävät teille sopivassa suhteessa! Oma toiveeni alkavalle vuodelle tuli ratkaistuksi, kun husbandin ja ”perhelääkärin” kanssa päätimme kolmisin aloittaa lenkkeilytiimin. Perjantaina on lähirannoilla luvassa tuskaista puhinaa ja kunnon kohotusta. Sen erikoisempia lupauksia ei ole tiedossa, mutta jo tästä olen kovin iloinen.
Tärkeintä on ollut tulla nähdyksi – kiitos yhteisistä hetkistä ihmisille kaikissa kanavissa
Olen viettänyt keittiössä varmasti vuoden onnellisimmat hetket. Valmistelua. Odotusta. Ihmisiä. Jakamista.
Jouluna ruokalistalla oli blinejä mädin, graavilohen ja sienten kanssa alkupalaksi. Pääruokana ankankoipien kanssa tarjottiin appelsiinikastiketta, punajuurichipsejä, muusia ja lanttukuutioita. Seuraavaksi vuorossa olivat juustot, jälkkärinä crème brûlée, puolukkasorbetti ja puolukkavaahto. Puolukkasorbetti oli ihana yllätys brûléen makeuden kanssa.
Action Finland ja Press & PR d’Oro sekä Tallink Silja tarjosivat upeita näkymiä ruokamaailmaan. Kiitos ja à plus! Kuvassa Gregory Cohen ja Kari Aihinen sekä Hans Välimäki.
Muotia, taidetta, HAM Helsinki, Wäinö Aaltosen museo, Ateneum, Kiasma, Sinebrychoffin museo, Taidehalli, galleriat ovat tarjoilleet ajateltavaa ja kauneutta Helsingissä. Muotia SSSu by Sasu Kauppi.
x
Koroilla ja ilman. Muoti on kiehtova maailma! Juslin Maunulan tyllejä, Anna Retulaisen siveltimen jälkeä ja Sarenzan korkoja.
Säkenöintiä ja rauhaa uuteen vuoteen 2018! <3! Kaisa
Pariisi odottaa. Museot olemme taas tuleville hetkille valinneet (tai siis tytöt ovat valinneet!). Tulossa olemme, rakas toinen kotimme.
Näin mietin syksyllä Pariisista ja kohta ovat taas tutut kadut kohta askelteni alla: mikä tekee Pariisista ja Ranskasta elämäniloisemman paikan kuin (pian) pakkasen korventamasta kotikaupungistamme Helsingistä? En lainkaan valita kotimaan hauskoista ja omaleimaisista ihmisistä, lämpimistä asunnoista, maailman parhaasta juomavedestä, toistaiseksi korkeasta koulutustasosta, kauniista luonnosta ja merellisyydestä.. mutta silti kotiinpaluu tuntuu olevan joka kerta hankalampi maasta, joka on kiehtonut lapsuudesta asti. Qu’est qui différencie les deux capitales: Helsinki et Paris? Les choses qui me manquent le plus à Helsinki (même si j’y apprécie la mer, la meilleure l’eau de robinet du monde, le niveau de l’éducation, la nature et les gens sympas) sont:
1) Kahvilat ja ihmisten tarkkailu/Les cafés
2) Suurkaupunkien anonymiteetti/L’anonymat et les gens
Jasmin Santasen naistenvaatemallistoissa on tinkimätöntä laadukkuutta. Vaatteiden herkkää naisellisuutta tasapainotetaan maskuliinisuudella. Tapasin Jasminin Pariisissa, jossa keskustelimme muodista. Kai von Ahlefeldin ohjaamassa videossa Jasmin Santasen suunnittelemat vaatteet nähdään tällä kertaa tanssijoiden päällä. Linnan juhliin Santanen on suunnitellut puvun taidemuseo EMMAn johtajalle Pilvi Kalhamalle. J’ai rencontré designer Jasmin Santanen à Paris. On connaît ses vêtements pour la qualité et la féminité. Nous avons discuté de la mode et du clip Teenager in Love où on peut voir des tenues de Santanen.
Elämäniloa fiftarityyliin. La joie de vivre au style des années 50. Photo: @Mayrstudio
”Kannustan löytämään oikean minäkuvan”
Kuinka kuvailet Jasmin Santanen -tyyliä? Se on ennenkaikkea sofistikoitunut! Tyylissäni täytyy olla yhtä paljon naisellisuutta kuin miehistä voimaakin. Sofistikoituneella tarkoitan laatua, joka yhdistyy rajojen rikkomiseen. Eteerisyyttä, kepeyttä ja lämpöä voidaan yhdistää maskuliinisiin kankaisiin ja leikkauksiin. Iän myötä teen rohkeampia valintoja. Lisäksi viimeistelyt ovat aina todella tasokkaita. Tuotteet ommellaan silkkipaperin avulla perinteisiä ranskalaisia couture-tekniikoita kunnioittaen, jotta laatu ja istuvuus ovat mahdollisimman korkeatasoiset.
Le style de Jasmin Santanen, c’est comment? C’est surtout sophistiqué. Dans mon style il faut garder l’équilibre entre le féminin et le masculin. On combine la légèreté avec les tissus et les coupes masculins. Je fais des choix de plus en plus courageux. Les finitions sont toujours à point. Les pièces sont cousu avec du papier de soie, comme dans la tradition de la haute couture française.
Mistä inspiroidut? Yleensä pyrin tekemään sellaista, mitä en ole aikaisemmin tehnyt. Inspiraatio voi lähteä henkilöstä, estetiikasta. Vaate itsessään on yksi taso, symbolisempi tausta syntyy tarinoiden kautta, jolloin mukaan saadaan syvempiä tunteita. Pyrin suunnittelemaan kestäviä, ajattomia ja mukavia vaatteita, joista ihmiset nauttivat. Kannustan myös löytämään oikean minäkuvan.
Est-ce que tu peux parler de ton inspiration? J’essaye de faire chaque fois des choses que je n’ai pas encore faites paravant. Je peux m’inspirer des personnages, de l’esthétique. Le vêtement en soi a un niveau, le fond symbolique vient des histoires, on y ajoute des sentiments plus profonds. Je cherche à dessiner des vêtements intemporels et confortables. J’encourage aussi les femmes à retrouver une image de soi équilibrée.
Mitkä ovat lempimateriaalejasi? Suosikkejani ovat edelleen silkit, villa, puuvilla, pitsit ja silkkisifongit.
Quels sont tes matériaux préférés? Mes matériaux favoris sont depuis toujours les soies, la laine, le coton, les dentelles et les mousselines de soie.
Kerro videosta Teenager in Love. Videolla kerrotaan malliston tarinaa. Koko idea lähti Rock around the clock -kappaleesta, joka symboloi 50-luvulla teinien vallankumousta. He saivat oman yhteiskuntaluokkansa tanssin ja musiikin kautta. Vaatteissa on runsaita kellohameita, sporttisessa juhlateemassa college-resorit yhdistyvät juhlaviin materiaaleihin.
Raconte-nous du clip Teenager in Love où on peut voir tes tenues pour les femmes. On y raconte l’histoire de la collection. Je me suis inspirée de la musique ”Rock around the Clock”. Dans les années 50 les ados faisaient la révolution culturelle inspirée par la musique et la danse. Il y a beaucoup de jupes évasées et on combine des éléments sportifs avec les tissus prestigieux.
Muotimaailmasta
Kuinka näet tämänhetkisen muodin? Muoti on tietynlaisessa kriisissä tai käännekohdassa: se on toisaalta sekä suuri työllistäjä että yksi saastuttavimmista teollisuudenaloista. Asioita joudutaan tekemään nyt eri tavalla. Uutta suuntaa haetaan hyväksyttävimmillä eettisillä ratkaisuilla. Muotikaupungeista Pariisi johtaa yhä, Lontoon geeniperimässä on rajojen rikkomista ja italialaiset ja amerikkalaiset puolestaan uusiutuvat varmoissa, kaupallisissa raameissa. Guccin suunnittelija Alessandro Michele puhuttaa tällä hetkellä, olen innoissani hänen rohkeista vedoistaan ja huumorintajustaan.
Comment tu voies la mode actuelle? Il y certainement une sorte de crise dans la mode: en même temps il y a beaucoup d’emplois dans le domaine de la mode mais l’industrie est une des plus polluantes. On cherche des réponses dans les règlements écologiques. Paris est toujours numéro un, la capitale de la mode, dans l’ADN de Londres il y a de la rébellion, les Italiens et les Américains fonctionnent dans un cadre plus commercial. Le designer Alessandro Michele de Gucci rayonne en ce moment, je suis impressionnée par son courage et son sens de l’humour.
Mitkä ovat muodin ärsyttävimmät ja hauskimmat piirteet? Ylituotanto ja epäeettisyys ovat ärsyttäviä. Muotimaailman koneisto on armoton. Raha määrää, kuinka paljon on näkyvyyttä. [Prêt-à-porter] Kalenteri on myös raadollinen: armeija ihmisiä matkustaa neljän viikon ajan ympäri maailmaa näytöksiin, jossa maksetut julkimot näyttäytyvät. Muodissa nautin luovuudesta yli kaiken. On maailman hienoimpia asioita, kun pääsee nauttimaan työnsä tuloksista ja saa muutkin mukaansa.
Qu’est-ce qui est irritant et qu’est-ce qui est agréable dans la mode? Le surplus et les problèmes d’éthiques sont les côtés les plus irritants. Le monde de la mode est impitoyable. Il faut avoir beaucoup d’argent pour pouvoir acheter de la visibilité. Le calendrier est aussi affligé: une armée de gens voyage pendant un mois à travers du monde pour voir les défilés où il y a des stars payées. Ce que j’apprécie le plus c’est la créativité dans la mode. C’est super de pouvoir partager et de voir la joie que les vêtements procurent.
Miten suomalainen ja ranskalainen pukeutuminen eroaa toisistaan? Maissa on fundamentaalinen näkemysero pukeutumisessa. Esimerkiksi suomalais- ja ranskalaispoliitikot ovat kuin yö ja päivä. Pariisin pormestari Anne Hidalgo ja IMF:n johtaja Christine Lagarde ovat hyviä esimerkkejä tästä. Ranskalaiset yleensä eivät halua kokonaislookia, vaan haluavat tehdä löytöjä, korostaa persoonallisuuttaan. He ovat individualisteja.
Est-ce que qu’il y a une différence entre l’habillement des Françaises et des Finlandaises? Oui, il y a une différence fondamentale. Les politiciennes Françaises et Finlandaises sont comme le jour et la nuit. On ne peut pas comparer p.e. la maire de Paris Anne Hidalgo et la directrice générale du FMI Christine Lagarde avec les politiciennes finlandaises. Les Françaises ne veulent pas des total-looks, elle veulent rester individualistes.
Pariisissa Seinen rannat ovat tärkeitä. L’eau est omniprésente aussi à Paris. Photos: @jasmin.santanen.
Mikä on suhteesi Suomeen? Suomessa ovat juureni, perhettä ja ystäviä. Asiat hoituvat Ranskaa nopeammin, ja on enemmän tilaa, puhdasta ilmaa ja tärkeä luontosuhde. Suomessa lepään vastapainona Pariisin hektisyydelle.
Ta relation avec Finlande? Mes racines sont en Finlande, il y a de la famille et des amis. Certaines choses au quotidienne sont plus simples et rapides en Finlande. Il y’a aussi plus de place, l’air est pure. Je me repose en Finlande.
Suosikkipaikkasi Pariisissa? Pariisi on kasvanut Seinen rannoille, niillä sieluni lepää kävely- ja juoksulenkeillä. Pariisi on muuten hienosti herännyt ekologisuuteen.
Ton endroit préféré à Paris? Les quais de la Seine, je m’y promène et fais mon jogging. Paris est une ville exemplaire dans les valeurs écologiques.
Lempikirjasi? En lue paljoakaan kaunokirjallisuutta. Viimeimmäksi uudelleen lukemani Hermann Hessen Siddhartha sai edelleen aikaan kylmät väreet. Se on esteettinen, henkinen ja runollinen kirja. Tällä hetkellä luen Thich Nhat Hanhin The Art of Communicating, jossa luovuus ja luontosuhde ylittävät rationaalisen mielen.
Ton livre préféré? Je ne lis pas tellement de la littérature classique. Le dernier livre que j’ai relu était Siddhartha de Hermann Hesse, qui m’a donné des frissons. C’est spirituel et poétique. En ce moment je lis le livre de mindfulness de Thich Nhat Hanhin The Art of Communicating.
Suomessa luontosuhde ja Uspenskin korttelit ovat tärkeitä. La nature finlandaise et le quartier près de la cathédrale d’Uspenski sont importants pour Santanen. Photos: @jasmin.santanen
Suurkaupunki on täynnä pieniä hetkiä, jotka tekevät kortteleista omia, suuruudesta inhimillistä. Les métropoles sont pleines de petits moments qui rendent la vie agréable et la grandeur humaine:
J’ai toujours adoré observer les gens dans les défilés. La mode peut être plus sérieuse qu’on pourrait croire. Devant le défilé de Chanel la marque Steinrohner avec la collection ’Edition Cactus’ a attiré les regards avec la belle Philippine Urvois. Muotinäytöksissä näyttäytyminen on monelle totista puuhaa: siinä ei hymylle välttämättä ole sijaa.. Chanelin muotinäytöksen edustalla merkki Steinrohner keräsi katseet kauniin Philippine Urvoisin kantaessa merkin näyttävää asua.
Philippine Urvois habillée en Steinrohner. Mainio mainoskikka berliiniläismerkiltä lähettää varmasti kuvatun näytöksen edustalle malli oman merkkinsä vaatteissa.
Steinrohner Edition Cactus.
Même les chiens portent Chanel aujourd’hui. Jopa koirilla Chanelia..
Qui est in, qui est out. On doit être vu. Nähtäviksihän tänne on tultu!
La qualité m’inspire et chez Chanel on ne peut pas s’en passer. Laatu on aina kiehtonut vaatteissa.
Des volumes et un peu de couleur parmi les tenues noires. Volyymiä ja vähän väriäkin mustien asujen vastapainoksi.
Tout est en détails! Yksityiskohdat ratkaisevat, myös herroilla:)!
Ce dimanche est particulièrement heureux: je suis à Paris dans le 14ème. Tout est en ordre, je respire plus librement. Je pourrais continuer à flâner toute la soirée si seulement mes jambes étaient d’accord. Tämä sunnuntai on erityisen onnellinen, sillä kuljeskelen rakkaan Pariisin kaduilla katselemassa ihmisiä. Jos jalat vain vielä kantaisivat, jatkaisin kuljeskeluani pitkälle iltaan.
Nos filles sont aussi heureuses que nous leurs parents de retrouver les quartiers du 14ème arrondissement. Tytöt ovat yhtä onnellisia kuin vanhempansa 14. kaupunginosan kortteleiden jälleennäkemisestä. Liloun kuva @Aino.
Des rencontres et le Fashion Week. Kohtaamisia ja muodikkuutta.
J’adore observer les gens, il n’ y rien de mieux! Eihän ole mitään ihanampaa, kuin ihmisten katseleminen.
