Hilpeä kirjalöytö

Kuvanveistäjä Ville Vallgren (1855-1940) kertoilee hulppeista ruokakokemuksistaan viime vuosisadan alun Pariisissa Pariisin Villen ruokasaarna -kirjassa, joka on vuodelta 1921.

Ylellisten tryffelien, hummerien, ostereiden, lihojen rinnalle hän kohottaa yksinkertaiset kala- ja vihanneskeitot. Vallgren vaeltelee Avenue des Ternes’llä hankkimassa tuoreita raaka-aineita ja kuvaa sitten aterioiden valmistustavat. Voi vain ihailla tarjolla olleiden ruoka-aineiden, varsinkin kalojen ja äyriäisten kirjoa. Nälkäisenä tätä kirjaa ei voi mitenkään lukea!

Vallgren julistaa:

”Ruokakulttuurilla tarkoitetaan ensiksikin sitä, että nautitaan hyvänmakuisia ja terveellisiä aterioita oikeaan aikaan. Taitamattomuus voi pilata ruuan, johon sisältyy sekä hyviä että kalliita aineksia, mutta taito ja hyvä maku ovat omiaan valmistamaan kaikkein yksinkertaisimmista ruoka-aineksista maukasta ja erittäin terveellistä ruokaa.”

Kuvanveistäjä Ville Vallgren, Havis Amandan luoja, kuvailee eloisasti ruokanautintojaan Pariisissa. Sculpteur Ville Valgren Paris L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta           Kuvanveistäjä Ville Vallgren, Havis Amandan luoja, kuvailee eloisasti ruokanautintojaan Pariisissa. Sculpteur Ville Vallgren. 
           

Vallgrenin innoittamana syntyy yksinkertainen kalakeitto fenkolista, perunasta, porkkanasta, sipulista, tomaatista ja kalasta. Sitten voi palata lukemaan hienostuneita herkuista ja suunnitella viikonlopuksi jotain monimutkaisempaa. Vallgren kirjoittaa taiteesta ja ruuasta:

”Niin! Niin! Meillä on monia syntejä omillatunnoillamme. Mutta hyvä maku jälleen kunniaan! Taide ei ole ylellisyyttä, sillä taide on viime kädessä hyvän maun vaalimista. Eikä hyvä maku ole ylellisyyttä, se on yksinkertaisestti kaunis ilmaus kansan sekä ruumiillisesta että henkisestä kulttuurista.”


Sculpteur Ville Vallgren (1855-1940) raconte ses aventures culinaires à Paris dans les années 20. Il connaît les ingrédients les plus fins des huîtres aux truffes, mais ne méprise pas les plats simples comme les soupes à poisson et aux légumes. L’humeur de l’auteur est hilarante. Il ne faut pas lire les écrits de Vallgren quand on a faim; ses promenades à l’Avenue des Ternes sont tellement appétissantes!

Livre culinaire: Pariisin Ville ruokasaarna (“Le sermon culinaire de Ville”) de l’an 1921.

Sadepäivän simppeli kalakeitto. Une soupe de poisson facile et rapide.
Sadepäivän simppeli kalakeitto. Une soupe de poisson facile et rapide. 

 

@KPohjanvirta #lilous

 

Designmuseossa kotimaisia muotiosaajia

#lilous @Kpohjanvirta #PohjanvirtaK

Pidän Desigmuseosta sen miellyttävän koon ja symmetrisen arkkitehtuurin vuoksi. Nyt on aihetta visiittiin, koska esillä on poimintoja kotimaisen muodin tekijöistä. Suomimuodin antologiaa oli lehdissä arvosteltu taustatietojen puutteesta, mutta halusin mennä näyttelyyn avoimin mielin. Positiivista on jo se, että muoti alana on esillä. Ihailen vaatetusalan yrittäjiä, joiden sitkeys on huikeaa. Olen myös loputtoman kiinnostunut suunnittelijoiden erilaisista lähtökohdista, mallistojen kehittymisestä ja taustalla piilevistä tarinoista.

Veikeä ripustus: Rukan sadetakin, Marimekon Jokapoika-paidan ja tasaraitatrikoiden taustalla näkyy Hanna Sarénin asukokonaisuus.
Veikeä ripustus:
Rukan sadetakin, Marimekon Jokapoika-paidan ja tasaraitatrikoiden taustalla näkyy Hanna Sarénin asukokonaisuus.

 

Näyttelyn jako eri teemoihin toimii nokkelasti. Yhdeksässä teemassa – Folk, Nousukausi, Talvi, Modernismi, Insinööriajattelu, Millenium, Tasa-arvo, Murros, Globalisaatio – kootaan eri aikakausien tyylillisiä hengenheimolaisia omaksi ryhmäkseen. Osalla suunnittelijoista on sitaatteja taustoittamassa esillä olevaa vaatetta, osasta kerrotaan vain nimi.

Antologiassa näkee kuinka käytännöllisyys korostuu kotimaisessa muodissa. Vaikka meillä on Linnan juhlat, joiden kautta hulppeita iltapukujakin seurataan innolla, on nämä puvut ja tekijät rajattu pois näyttelystä. Myös toiminnassa olevia, hienoja teollisia merkkejä jää esittelemättä. Selkeys, hillitty väritys ja pelkistetyt rakenteet ovat monen tekijän lähtökohtia. Neuvostoliittoon vietyjen “pitkien sarjojen” visuaalisesti arasta ajasta on sittemmin liikuttu rohkeampaan, yksilöllisempään suuntaan.

Vuosikymmenten kavalkadia. Etummaisena Festival International de Mode & de Photographie Hyères -kilpailussa mainetta saaneen Sophie Sälekarin revittelyä.
Vuosikymmenten kavalkadia.
Etummaisena Festival International de Mode & de Photographie Hyères -kilpailussa mainetta saaneen Sophie Sälekarin revittelyä.

 

Vaatteiden esitteleminen museossa on haasteellista. Ne liittyvät niin kiinteästi ympäröivään maailmaan, arkeen, juhlaan, eläviin ihmisiin ja tilanteisiin. Ajankuvina ne kuljettavat katsojia erilaisiin muistoihin. Torstain ulkoiluasuista palasin hymyillen 80-lukulaisen ala-asteen pihalle, sadetakista saariston sateisiin kesäpäiviin. Monilla on muistoja Vuokko Eskolin-Nurmesniemen Marimekolle suunnittelemasta Iloisesta takista..

Laajempi taustoitus näyttelysaleissa ei olisi pahitteeksi. Pidän Samuji-vaatemerkin tavasta esitellä mallistoja videoin: se on moderni tapa kertoa vaatteen maailmasta. Tunnelmointi näyttää vaatteen maailman sellaisena kuin suunnittelija haluaa sen aidosti käyttäjilleen välittää. Jotain tällaista tuoreutta, innovatiivista lähestymistä näyttelyyn olisi voinut tuoda. Kokonaisuus jää hieman realistisen oloiseksi. Ajattelen, että suunnittelijoista löytyisi enemmänkin ideoiden räiskähtelyä ja paloa. Mielenkiintoista olisi myös keskustelu nousevasta kestävän muodin trendistä. Mutta paljon työtä on kaikkien näiden saumojen takana, joten ne ansaitsevat ehdottomasti tulla nähdyiksi.

Suomimuodin antologia Desigmuseossa Korkeavuorenkatu 23, 20. syyskuuta asti, kesäkautena auki ma-su 11-18

Marimekkoa 50-luvulta.
Marimekkoa 50-luvulta.

Dans les années 1960-80 la mode en Finlande fut plutôt industrielle;  l’industrie fabriqua ‘de longues séries’ des vêtement pour le marché de l’URSS. Dans les années -90 l’atmosphère changea. La pratique ne fut plus le seul point de départ pour le design. De nombreuses petites marques naquirent, les études internationalisèrent et aujourd’hui les étudiants du stylisme finlandais ont du succès aux concours internationaux, comme au Festival International de Mode & de Photographie Hyères.

L’anthologie de la mode finlandaise, jusqu’au 20 septembre, au Musée du design, Korkeavuorenkatu 23, Helsinki, Finlande

@KPohjanvirta #lilous

Muotisuunnittelija Teemu Muurimäki: ”Laadukas vaate on ainoa tapa tehdä muotia.”

#lilous @Kpohjanvirta #PohjanvirtaK

Maaliskuussa 2015 esiteltiin nettikaupassa myytävä Formal Friday -miestenvaatemallisto, www.formalfridayclothing.com. Lanseerauksen ensimmäinen vaihe koostuu mahdollisimman laadukkaista yläosista: kauluspaidoista, t-paidoista, merinovillaisista blazereista ja solmioista. Moikkasin opiskelukaveriani ja ystävääni Teemu Muurimäkeä yrityksen työhuoneella.

Teemu Muurimäki #formalfridayclothing #lilous
Teemu Muurimäki työhuoneellaan Helsingin Ruoholahdessa. Designer Teemu Muurimäki.

 

Tunnetuille vaatebrändeille (mm. Armani, Dolce&Gabbana) Ranskassa ja Italiassa pitkään työskennelleellä muotisuunnittelija Teemu Muurimäellä oli Suomeen palatessa mielessä oma miesten vaatemallisto. Nimikin oli mietittynä Casual Fridayn vitsikkääksi vastapainoksi. Kohtalon eli kauppakorkeakoulussa opiskelevan Toni Tervilän yhteydenoton myötä mallisto alkoi nopeasti konkretisoitua. Tervilä ja kolme muuta nuorta herraa Pentti JokinenTatu Artman ja Lauri Mäkelä olivat miettineet tahollaan laadukasta mallistoa ja kaipasivat sille suunnittelijaa. Intohimona joukolla on laatu ja sen tuoma ekologisuus.

”Huippumateriaalit ovat ensisijaisessa asemassa liiketoiminnassamme. Se on suunnittelijalle todella innostavaa!”

kertoo Muurimäki merkin alkuhetkistä. 

Teemu Muurimäki #formalfridayclothing #lilous

Opiskelumuistoja – hyvää tuulta

Tutustuin Teemu Muurimäkeen Taideteollisen korkeakoulun pääsykokeissa 1990-luvun alkupuoliskolla. Odotimme vuoroamme karsintakokeiden haastatteluun. Kun Teemu tuli ulos omalta haastatteluvuoroltaan, hän toivotti muille odottajille aurinkoisesti onnea. Ystävystyttyämme opintojen aikana totesin ensivaikutelman hänestä pitävän paikkaansa: aina hyvällä tuulella, valmiina auttamaan muita, lahjakas ja ahkera.

Korkeakoulussa oli vallalla teolliseen vaatesuunnitteluun tähtäävä koulutus. Opiskelijanäytöksissä Teemu profiloitui kuitenkin näyttävien ja herkkien iltapukujen kautta. Koulusta Teemu muistaa itselleen tärkeää opettajaa ja mentoria Matti Seppästä, jota hän kiittelee vaativuudesta. ”Matti otti meidät tosissaan. Hän oli vaativa, mutta myös innostui opiskelijoiden töistä ja näki mitä kukin yrittää vaatteella sanoa.”

On ollut jännittävän ilahduttavaa seurata ystävän menestystä muodin huippusuunnittelijana. Kansainvälisen uran aikana yhteytemme on säilynyt. Esikoistyttäreni Fashion-Barbikin saapui Naistenklinikalle Teemun mukana.

Teemu Muurimäki #formalfridayclothing #lilous
Huippumateriaalit lähtökohtana. Les materiaux de plus haute qualité. Formal Friday.

 

Iltapuvuista stailikkaisiin herrainpukeisiin

Aikaisemmin Muurimäki on suunnitellut vaatteita naiselle ja naisten kanssa. Tällöin suunnittelu tapahtuu useimmiten nuken päälle muotoilemalla, joka on Teemulle luovin ja luontevin tapa rakentaa vaatetta. Miesten pukimissa lähtökohdat lähtevät omasta ihosta ja vaatteita voi myös itse sovittaa. ”Kun Australiassa asuessani kävin etsimässä itselleni vaatteita, oli vaihtoehtoina repaleisia nuorisoreleitä tai business-vaatteita. En löytänyt sellaisia, joita haluaisin itse käyttää.”

Suunnittelussa ei merkityksellistä ole idean lähtökohta, vaan itse suunnitteluprosessi. Välillä käytössä on ideointileikki, joka lähtee summittaisesta asiasta, jolloin yllättävyys on lopputuloksen kiehtovin elementti. Toisinaan mielessä on tietoisia lähtökohtia, kuten arkkitehtuuri. Myös elokuvat toimivat myös hyvänä inspiraationa, koska vaatekin on osa tunnelmaa ja tarinaa.

Teemun mielestä teollinen suunnittelu tuntuu osittain luovemmalta kuin mittatilaustyöskentely. ”Mittatilaussuunnittelijana minulla on jo olemassa kirjasto elementeistä, jotka tiedän toimiviksi. Luovimmillaan teollisessa suunnittelussa voin ’haahoilla’ ja etsiä uusia muotoja.” Iltapukujen kautta tunnetuksi tulleelle tekijälle iltapuvut vapauttivat olemaan omanlaisensa suunnittelija. Mieluisia mittatilaustöitä riittää edelleenkin. Ja miestenvaatteiden alueella on luvassa kunnianhimoista brändin rakentamista.

IMG_3427

Tärkeä asia elämässä: Liikunta on henkireikä. Suorituskeskeisyyden vastapainona myös koiran kanssa ulkoilu Helsingin kaduilla ja puistoissa on tärkeää.

Tärkeä paikka: Koti on aina ollut tärkeä. En käy siellä vain kääntymässä, vaan viihtymässä.

Tärkeä esine: Ei sellaista ole.. Onpa sittenkin: puhelin! Koska olen asunut kaukomailla, on ollut tärkeää pystyä pitämään yhteyttä hyviin ystäviin sen kautta.


“Il n’y a plus d’autres possibilités, que créer des vêtements de qualité – l’écologie est très important pour moi.”

Le créateur Teemu Muurimäki avait fait un tour du monde – France, Italie, Australie – avant de baser sa propre marque à Helsinki. Il a travaillé pour les grandes maisons de mode et en Finlande il est connu surtout pour ses tenues de soirées sublimes. En mars il a lancé la marque Formal Friday avec quatre économistes, cette fois-ci ce sont des vêtements de qualité pour les hommes, vente en linge: www.formalfridayclothing.com

@KPohjanvirta #lilous