Kuvataiteilija Hannaleena Heiska: ”Maalauksen ymmärtäminen voi olla hidasta, jos ajattelee, että se täytyy ymmärtää oikein.”

Kuvataiteilija Hannaleena Heiska: "Maalauksen ymmärtäminen voi olla hidasta, jos ajattelee, että se täytyy ymmärtää, eikä tuntea." L I L O U 's #lilous #camouflage #hannaleenaheiska #contemporaryart #finnishart #kalasatama

Hannaleena Heiska on aloittamassa uutta teossarjaa. Taiteilijan töissä heijastellaan omaa aikaamme, vaikkei sen pohdintaa itse kuvamaailmassa alleviivatakaan. Sain vierailla Heiskan työhuoneella uuden työrupeaman alkuun.

Saavumme samaa matkaa Hannaleena Heiskan työhuoneelle, joka on ollut koskemattomana toukokuusta lähtien. Edellinen projekti on jätetty sellaisenaan taakse ennen ensimmäistä kunnon kesälomaa vuosiin, nyt työtila odottaa raivaamista seuraavan projektin tieltä. 

Kuvataiteilija Hannaleena Heiska: "Maalauksen ymmärtäminen voi olla hidasta, jos ajattelee, että se täytyy ymmärtää, eikä tuntea." L I L O U 's #lilous #camouflage #hannaleenaheiska #contemporaryart #finnishart #kalasatama
Hannaleena Heiska työhuoneellaan Helsingissä.
Kuvataiteilija Hannaleena Heiska: "Maalauksen ymmärtäminen voi olla hidasta, jos ajattelee, että se täytyy ymmärtää, eikä tuntea." L I L O U 's #lilous #camouflage #hannaleenaheiska #contemporaryart #finnishart #kalasatama #camouflage @hannaleenaheiska @kpohjanvirta
Something There is, 2016, hiili koivuvanerille. Kuva: Ari Karttunen/EMMA, Espoon modernin taiteen museo. Työ on ostettu Kiasmaan, jossa se on esillä Coexistense-näyttelyssä. 

Hannaleena Heiska viihtyy työhuoneensa rauhallisessa kuplassa. Sinne tullessaan hän valmistaa kahvin, pohtii hetken ja jatkaa siitä mitä on edellisiltana miettinyt. Hän on uusien projektien äärellä, joista ei vielä tiedä mihin suuntaan ne muovaantuvat. ”Alku vaatii itsetutkiskelua. Joskus asiat sujuvat helposti ja selkeämmin. Silloin ei voi järkeillä, koska järkeily tuhoaa kaiken kiinnostavan.”

”Leikkaan paperin, levitän sen levylle, valmistelen materiaalit ja kuuntelen musiikkia.”

Kuvataiteilija Hannaleena Heiska: "Maalauksen ymmärtäminen voi olla hidasta, jos ajattelee, että se täytyy ymmärtää, eikä tuntea." L I L O U 's #lilous #camouflage #hannaleenaheiska #contemporaryart #finnishart #kalasatama
Kuvataiteilija Hannaleena Heiska: "Maalauksen ymmärtäminen voi olla hidasta, jos ajattelee, että se täytyy ymmärtää, eikä tuntea." L I L O U 's #lilous #camouflage #hannaleenaheiska #contemporaryart #finnishart #kalasatama
Työhuoneen kaunis valo ja rauha miellyttävät taiteilijaa. Uuden prosessin alku on hapuilua. Hannaleena Heiska on koko kesän lukenut. Vielä ei tiedä mitä tulossa on – sarjojen väliin tarvitaan taukoa.

Taiteen tekemisessä ihaninta on, kun joka kerta kaikki mahdollisuudet ovat avoinna. Työhuoneen rauhassa verhot kiinni voi nauttia rauhallisesta flow-tilasta ja saa olla oma omituinen itsensä. Yksin työskentely on tarpeellista, kun kukaan ei puhu, eikä katso, voi vapaasti söhrätä.  Netin suhteen työhuoneella täytyy pitää tiukka linja, jotta rauha ja keskittyminen säilyvät.

Taiteilija on hyvässä balanssissa, kun pystyy nauttimaan myös toisten tekemästä taiteesta.

Inspiraatiokseen Heiska ahmii kulttuuria: baletti, nykytanssi, elokuvat, kirjat, ilmiöt ja toisten tekemä taide innoittavat. Myös instagramin positiivinen puoli tuo osansa inspiraatioon ja oman ajan tutkimiseen.

Kuvataiteilija Hannaleena Heiska: "Maalauksen ymmärtäminen voi olla hidasta, jos ajattelee, että se täytyy ymmärtää, eikä tuntea." L I L O U 's #lilous #camouflage #hannaleenaheiska #contemporaryart #finnishart #kalasatama #camouflage @hannaleenaheiska @kpohjanvirta
Camouflage-sarjan kuva Jussi Tiainen. Kuva Trace-teoksesta Minna Tervamäen kanssa Ari Karttunen/EMMA Espoon modernin taiteen museo.

Heiska on valmistunut Kuvataideakatemiasta 2006, josta valmistumisen jälkeen hänet kutsuttiin Helsinki Contemporary -gallerian (silloinen Kalhama & Piippo Contemporary) taiteilijaksi. ”Olen kokenut, että gallerian kanssa olemme pyrkineet samaan, kasvaneet yhdessä ja koska olen ollut myös pro-aktiivinen, olen myös saanut tehdä mitä haluan. 

”Olen sanonut, että ihmiset ollaan tähtipölyä – hiilipöly symboloi ihmisyyttä”

Heiskan työt eivät ole alleviivaavasti kantaaottavia, mutta niihin liittyy ihmiskunnan tulevaisuuden pohdintaa. Hiilen merkitys materiaalina on tärkeä: orgaaninen, tuhansia vuosia vanha piirustusväline symboloi hiilipölyineen ihmisyyttä. Heiska pohtiikin, että onko vain objektittomuus ainoa vaihtoehto tulevaisuuden taiteelle – maalauskin voidaan toteuttaa ekologisesti  ja se voi säilyä tuhansia vuosia. Maalaus ei ole kertakäyttöesine eikä taideteosta voi miettiä vain kaupallisena tuotteena. Sen merkitys liittyy myös myös tarpeeseen kokea jotain sellaista jota voi olla vaikea sanallistaa tai järjellä selittää. Ihmisen kosketus välittyy maalauksessa ja piirustuksessa taiteilijan kokonaisuudeksi tekeminä jälkinä. Heiska pohtii, että maalauksen lukeminen voi olla hidasta ja vaikeaa, jos sitä täytyy ymmärtää, eikä tuntea.

“Maalauksen ymmärtäminen voi olla hidasta, jos ajattelee, että se täytyy ymmärtää oikein, sen sijaan että luottaisi omaan tuntemukseen.”

Kuvataiteilija Hannaleena Heiska: "Maalauksen ymmärtäminen voi olla hidasta, jos ajattelee, että se täytyy ymmärtää, eikä tuntea." L I L O U 's #lilous #camouflage #hannaleenaheiska #contemporaryart #finnishart #kalasatama
Hiilipölyä työvälineissä.

Heiskan Camouflage-sarja herätti keskustelua. Hiilellä toteutetussa sarjassa lähtökohtana oli kasvojentunnistusohjelmien häirintä naamioin. Instagram niin sanotusti lauloi ja ihmiset saivat sitä kautta välittömän yhteyden Heiskaan. Hän ajatteleekin, että työhön kuuluu ihmisten kanssa keskustelu.

Näin Heiskan ja tanssija Minna Tervamäen yhteisen Jälki-maalaus-tanssiperformanssin Kaapelitehtaalla. Esitys teki vaikutuksen rauhallisella otteellaan, jossa maalaamista sai seurata tanssin liikkeen rinnalla. Yhteistyö Tervamäen kanssa lähti Tervamäen yhteydenotosta. Kuvataitelijan oma esilläolo on uusi kokemus. Hän on oppinut olemaan läsnä ilman jännitystä. Kohtaaminen yleisön kanssa käy koko ajan helpommaksi. Kiinnostavaa yleisön kanssa kommunikoinnissa on erilaisten näkemysten kuuleminen.

Jälki, Trace, Hannaleena Heiska ja Minna Tervamäki
EMMA-museon yhdistäminä tanssija Minna Tervamäki ja Hannaleena Heiska aloittivat yhteistyön. Jälki-esitys Kaapelitehtaalla oli samalla sekä voimakas että rauhallinen.

Heiska kaipaisi Suomeen agentuuria, joka edistäisi suomalaistaiteen vientiä. Hänelle itselleen on auennut kansainvälisiä yhteyksiä Göteborgissa pidetystä yhteisnäyttelystä pian valmistumisen jälkeen. Kansainväliset kontaktit ovat tärkeitä, eri maalaisiin kollegoihin tutustuminen on tärkeää. Opinnoissa Kuvataideakatemian aikana keskeisintä oppia ei ollut niinkään tekninen taito, vaan hiljainen tieto. Siellä pääsi sisälle taidemaailmaan ja opiskelukaverit olivat tulevia kollegoita.

Kuvataiteilija Hannaleena Heiska: "Maalauksen ymmärtäminen voi olla hidasta, jos ajattelee, että se täytyy ymmärtää, eikä tuntea." L I L O U 's #lilous #camouflage #hannaleenaheiska #contemporaryart #finnishart #camouflage @hannaleenaheiska @kpohjanvirta
Camouflage-sarjan kuvat Jussi Tiainen. Voimakkaat hiili- ja pastellityöt naamioinneista ovat herättäneet yleisössä keskustelua.

Hannaleena Heiska ei mainitse yksittäisiä taiteilijoita esikuvinaan: ”Pääosin ihailen, että joku on ryhtynyt kuvataiteilijaksi!” Alalla on kova kilpailu, kuvataiteilijan ammattiin liittyy taloudellinen epävarmuus ja henkilökohtainen itsensä alttiiksi asettaminen vaatii heittäytymistä. Myös musiikin puolelta löytyy esikuvia asenteessa tekemiseen, kuten viime viime aikoina ruotsalainen räppäri Silvana Imam ja suomalainen muusikko Timo Kaukolampi. Heiska kuvailee, että projektikoordinaattorin hommassa pärjäisi ominaisuuksilla, joita taiteilijan työssäkin tarvitaan. Paineensietokyky ja verkostoitusmistaidot ovat tarpeellisia.

Kuvataiteilija Hannaleena Heiska: "Maalauksen ymmärtäminen voi olla hidasta, jos ajattelee, että se täytyy ymmärtää, eikä tuntea." L I L O U 's #lilous #camouflage #hannaleenaheiska #contemporaryart #finnishart #kalasatama
Kuvataiteilija Hannaleena Heiska: "Maalauksen ymmärtäminen voi olla hidasta, jos ajattelee, että se täytyy ymmärtää, eikä tuntea." L I L O U 's #lilous #camouflage #hannaleenaheiska #contemporaryart #finnishart #kalasatama
Hannaleena Heiska haaveili nuorena vaatesuunnittelijan urasta. Hän oli saanut lapsena kiitosta piirroksistaan, ja oli mukana äidin harrastajataideryhmässä. Äidin kuoltua Heiska tajusi todella haluavansa taiteilijaksi.

Lempiesineesi:  -Puhelin… ei! Voisko se olla joku muu: kahvipannu!

Lempityövälineesi: -Tällä hetkellä hiili ja performanssi tai siis Minna (Tervamäki) (naurua :))!

Lempikirjasi:  -Niitä on monia, mutta kirja, jonka luen säännöllisesti ja joka on vähän nolokin tässä iässä, on Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin. Se on takuuvarma tunnelmannostattaja. Jotkut tv-sarjat ja elokuvatkin, joita katsoo yhä uudelleen, ovat kuin henkisiä turvariepuja.

Lempivärisi:  – Ultramariinin sininen.

Lempipaikkasi:  -Ehkä työhuone, mutta tykkään myös juosta samaa reittiä Hietaniemessä. Siellä erityisesti puutarhapalstat, Hietaniemen hautausmaa ja Lapinlahden sairaalan alue ovat äärimmäisen rauhoittavia.

Kuvataiteilija Hannaleena Heiska: "Maalauksen ymmärtäminen voi olla hidasta, jos ajattelee, että se täytyy ymmärtää, eikä tuntea." L I L O U 's #lilous #camouflage #hannaleenaheiska #contemporaryart #finnishart #kalasatama
Hietaniemen puistot, puutarhat ja rannat ovat Heiskalle tärkeitä paikkoja.

Kiitos tapaamisesta, Hannaleena! @KPohjanvirta #lilous

Veljekset von Wright

Veljekset von Wright L I L O U 's #lilous lifestyleblog Kaisa Pohjanvirta Helsinki #art #ateneum Ateneummuseum #veljeksetvonwright #finnishart

Ateneumin Veljekset von Wright -näyttely esittää kolmen veljeksen uskomattoman yksityiskohtaista tuotantoa 25.2.2018 asti. Tytär toivoi 11-vuotissyntymäpäiväohjelmakseen kyseistä näyttelyä, eikä pettynyt. Töiden detaljien rikkaus oli tiedossa, mutta tunnelmallisuus ja huumori yllättivät. Toisin kuin nykytaidenäyttelyissä, tässä näyttelyssä museovieraat kulkevat seinän vieriä nuohoten: tieteellinen lähestyminen ei vähennä töiden taiteellista arvoa, jota halutaan tutkia lähietäisyydeltä. Siveltimenvetoja pääsee tutkimaan jopa suurennuslasein.

Veljekset von Wright L I L O U 's #lilous lifestyleblog Kaisa Pohjanvirta Helsinki #art #ateneum Ateneummuseum #veljeksetvonwright #finnishart
Taidenautinto. Nyt, kun museoissa on luuhattu läpi vuoden, oli ihanaa vaihtelua nähdä modernin taiteen rinnalla klassikkotaiteen näyttely. Ateneum on pitänyt todella upeaa näyttelyohjelmaa yllä! Magnus von Wrightin tieteellinen kuvaustapa ei poista töiden taiteellisia ansioita.

Ei ainoastaan floraa ja faunaa vaan myös vahvoja tunnelmia

Veljekset von Wright L I L O U 's #lilous lifestyleblog Kaisa Pohjanvirta Helsinki #art #ateneum Ateneummuseum #veljeksetvonwright #finnishart
Annankatu kylmänä talviaamuna teos puhutteli minua jo lapsena. Ajattelen työtä usein ohittaessani Kalevankadun viimeisiä puurakennuksia. Magnus von Wright: Annankatu kylmänä talviaamuna (1868). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.

Veljekset von Wright L I L O U 's #lilous lifestyleblog Kaisa Pohjanvirta Helsinki #art #ateneum Ateneummuseum #veljeksetvonwright #finnishart
Eivät vain Taistelevat metsot vaan myös Tappelevat kukot (Ferdinand von Wright, 1872). Huumori ja detaljit saavat taiturimaisen siveltimenkäytön lisäksi näyttelyssä pysähtymään monen työn eteen pitkäksi aikaa.

Veljekset von Wright L I L O U 's #lilous lifestyleblog Kaisa Pohjanvirta Helsinki #art #ateneum Ateneummuseum #veljeksetvonwright #finnishart
Yksityiskohdat. Veljesten työt tekevät eläväksi 1800-luvun ajankuvaa.

Veljekset von Wright L I L O U 's #lilous lifestyleblog Kaisa Pohjanvirta Helsinki #art #ateneum Ateneummuseum #veljeksetvonwright #finnishart
Tunnelmat. Rauhalahden tupa talvi-iltana, Ferdinand von Wright, 1867.

Ferdinand (1822-1906)

Veljekset von Wright elivät Haminanlahden kartanossa, jossa he myös keppostelivat ankaralle isälleen. Metsästys oli luonnollinen osa elämää maaseudulla, näin linnut tulivat tutuiksi ja niitä myös täytettiin. Von Wrightin veljeksistä nuorin, Ferdinand, on saanut tunnetun aseman Taistelevien metsojen tekijänä. Työn hän maalasi kuitenkin vasta sairasvuoteeltaan. Laajan tuotannon tarkasteluun kannattaa varata kunnolla aikaa.

Veljekset von Wright L I L O U 's #lilous lifestyleblog Kaisa Pohjanvirta Helsinki #art #ateneum Ateneummuseum #veljeksetvonwright #finnishart
Arvid Liljelund maalasi Ferdinand von Wrightin 1897 työssään. Ferdinand von Wright, 1883. Painokuvakokoelmat. Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.

Veljekset von Wright L I L O U 's #lilous lifestyleblog Kaisa Pohjanvirta Helsinki #art #ateneum Ateneummuseum #veljeksetvonwright #finnishart
Pitkälle viety Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot (1886). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.
Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.

Magnus (1805-1868) ja Wilhelm (1810-1887)

Wilhelm von Wrightin ura urkeni ruotsalaisen tiedekuvittamisen parissa. Hän oli Ruotsin taideakatemian piirtäjä. Helsingin yliopiston eläinmuseon ensimmäinen konservaattori Magnus von Wright oli puolestaan ensimmäinen suomalaisten talvimaisemien kuvaaja. Wilhelm-veljen avustamana hän myös valmisteli Svenska fåglar-teosta.

Veljekset von Wright L I L O U 's #lilous lifestyleblog Kaisa Pohjanvirta Helsinki #art #ateneum Ateneummuseum #veljeksetvonwright #finnishart
Vasemmalla Magnus von Wright, 1860-luku. Arkistovedokset. Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria./ Oikealla Wilhelm von Wright, 1830- tai 1840-luku. Arkistovedokset. Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria. Kuva: Charles Riis & Co.

 

P.S. Museoon halunnut synttärisankaritar halusi palata sinne viikon kuluttua uudelleen ja pyysi, että voisimme käydä museoissa hieman useammin. Koetamme vastata toiveeseen! Ankallisgalleria-näyttely tosin sai nuorelta kävijältä murskakritiikin: hän arvioi töiden pilaavan muiden näyttelyiden yleisvaikutelman.

#lilous @KPohjanvirta

Nautinto HAMissa 12.11. asti

Nautinto HAMissa 12.11. asti L I L O U ' s #lilous lisfestyleblog Kaisa Pohjanvirta #HamHelsinki #annaretulainen #elinamerenmies #jukkakorkeila #art #taide #helsinki #peinture #maalaustaide

Kolmen nimekkään suomalaisen taidemaalarin maailmoja voi tutkiskella HAM Helsingissä Tennispalatsissa. Elina Merenmiehen tummasävyiset meditatiivisesti virtaavat teokset väläyttelevät taustallaan toivoa. Anna Retulainen maalaa muistikuvia jättäen ihmiset pois näkyviltä. Ja Jukka Korkeilan töissä ei jää aihe arvailujen varaan. Näyttelyn nimi Nautinto kuvaa kohtaamista maalaustaiteen kanssa, niin nautintoa kuin kieltäytymistäkin. Samalla nimellä on julkaistu kirja, jossa taiteilijat avaavat ajatuksiaan siveltimenvetojen takana.

Nautinto HAMissa 12.11. asti L I L O U ' s #lilous lisfestyleblog Kaisa Pohjanvirta #HamHelsinki #annaretulainen #elinamerenmies #jukkakorkeila #art #taide #helsinki #peinture #maalaustaide
Maalaustaiteen näyttelyt vetävät aina puoleensa. Maalaus on kuvataiteen alue, jonka tunnen kaikkein läheisimmäksi. Olen aina onnellinen päästessäni näkemään Anna Retulaisen värejä ja viivaa.

Nautinto HAMissa 12.11. asti L I L O U ' s #lilous lisfestyleblog Kaisa Pohjanvirta #HamHelsinki #annaretulainen #elinamerenmies #jukkakorkeila #art #taide #helsinki #peinture #maalaustaide
Elina Merenmies, Jukka Korkeila ja Anna Retulainen edustavat saman aikakauden taidemaalareita.

Nautinto HAMissa 12.11. asti L I L O U ' s #lilous lisfestyleblog Kaisa Pohjanvirta #HamHelsinki #annaretulainen #elinamerenmies #jukkakorkeila #art #taide #helsinki #peinture #maalaustaide
Puutarha, 2015, Elina Merenmies. Taiteilijan värimaailmassa ja kuvastossa on joitain kovin rauhoittavaa. Temperan ja öljyn murretut sävyt virtaavat kohti tuntematonta. Jälkikäteen ei ihmetyttänyt, kun luin Merenmiehen uskonnollisuudesta. Se kietoutuu kauniin ymmärrettävästi maalauksiin.

Elina Merenmies: ”No siis minulla on tapana aina sanoa oppilaillekin, että epätoivo on kiellettyä. Sinne ei mennä, siellä ei vellota, sinne ei edes vilkaista.”*

Nautinto HAMissa 12.11. asti L I L O U ' s #lilous lisfestyleblog Kaisa Pohjanvirta #HamHelsinki #annaretulainen #elinamerenmies #jukkakorkeila #art #taide #helsinki #peinture #maalaustaide
Aamu, 2013, Jukka Korkeila. Taiteilija räiskyy ja kuvaa. Pidän hänen maalaustyylistään ja väreistään. Mutta Korkeilan maailma on sen verran alleviivaavaa, että jätän kuvaston muiden arvioitavaksi. Siveltimen jälki miellyttää kovasti, mutta aihepiiri ei niinkään kosketa.

Jukka Korkeila: ”Taide on niin tärkeää, että tarvitsee unohdusta.”*

Nautinto HAMissa 12.11. asti L I L O U ' s #lilous lisfestyleblog Kaisa Pohjanvirta #HamHelsinki #annaretulainen #elinamerenmies #jukkakorkeila #art #taide #helsinki #peinture #maalaustaide
Yksityiskohta Anna Retulaisen työstä Nimetön (punakaaliasetelma), 2005.

Anna Retulainen: ”Maalaukset

Miksi en maalaa ihmisiä?

Minä en ole kiinnostunut ihmisistä. En millään tavalla. En koe, että ajatusten ja tunteiden kuvaamiseen tarvitaan ihmisen kuvaa, enkä itse pidä ihmisten kuvia kiinnostavina. Maalaan yksinäisyyttäni, hiljaisuutta. Hiljaisuus voi olla räiskyvää ja voimakasta, mutta se on hiljaa. En kaipaa kommunikointia toisten kanssa, en jaettuja hetkiä, tunteita tai ajatuksia.”*

Näyttelystä kirjoitettu Nautinto-kirja ”taiteellisen syvällisine sfääreineen” ja tulkintoineen ei puhuttanut yhtä paljon kuin itse näyttely. Anna Retulaisen sisäänpäin kääntynyt kommentointi sai näkemään hänenkin työnsä eri tavalla kuin aikaisemmin. Ennen olin kokenut, että maalaukset on helppo vastaanottaa, pidän niin kovasti hänen sulavasta maalausjäljestään. Kirja vakuutti vanhasta toteamuksesta, että taidetta saa kokea juuri niin kuin itse haluaa. Taustalla ei tarvitse olla kaikkea informaatiota taiteilijan omista ajatuksista ja tuntemuksista. Tässä kolmen taiteilijan Nautinto-kirjassa idea on mainio, mutta kuraattorien komppaama taideskene omine syövereineen saa ottamaan muutaman peruutusaskeleen kohti arkielämän valoja. Ja se on minun kokemukseni, kukin voi löytää omat teoksensa näyttelystä.

Nautinto HAMissa 12.11. asti L I L O U ' s #lilous lisfestyleblog Kaisa Pohjanvirta #HamHelsinki #annaretulainen #elinamerenmies #jukkakorkeila #art #taide #helsinki #peinture #maalaustaide

Nautinto HAMissa 12.11. asti L I L O U ' s #lilous lisfestyleblog Kaisa Pohjanvirta #HamHelsinki #annaretulainen #elinamerenmies #jukkakorkeila #art #taide #helsinki #peinture #maalaustaide
Anna Retulaisen maalauskirjojen selailu oli erityisen nautinnollista: valkoisin hansikkain pääsee sukeltamaan maalauksellisten viivojen pariin.

 

*sitaatit  Nautinto-kirjasta

#lilous @KPohjanvirta

It girl à la finlandaise: Sanna Saastamoinen-Barrois

It girl à la finlandaise: Sanna Saastamoinen-Barrois L I L O U 's #lilous helsinkiläinen lifestyle-blogi blogeuse finlandaise @KPohjanvirta #Helsinki #FinnishDesign @Sannasaastamoinenbarrois

Valokuvaaja, vaatesuunnittelija ja kuvataiteilija Sanna Saastamoinen-Barrois liikuttuu puhuttaessa Syyrian sotatilasta tai syrjäytymisen ja eriarvoisuuden kasvusta. Hän puhuu myös kauniisti sukupolvien ketjusta, jonka helmiä äidit ja tyttäret ovat. Saastamoinen-Barrois’n tekeillä oleva valokuvakirja kertoo naisen elämästä vuodenaikojen rytmittämänä. Hän kertoo uskovansa rakkauteen ja valoon. Sanna Saastamoinen-Barrois est peintre, photographe et styliste. Elle est revenue de Paris à Helsinki avec son mari, photographe Jeremy Barrois et leur trois filles. Elle veut offrir aux enfants la même expérience de la nature finlandaise qu’elle a connue elle-même. Elle m’a parlé de son travail de photographe où elle se sent très à l’aise, après les années de modèle. Elle sait voir la lumière, elle fait ’des formations pour les yeux.’ Saastamoinen-Barrois est pour la solidarité des gens, qu’on ne laisse personne seul. Elle s’émue quand nous parlons de Syrie où elle a des amis artistes ou de l’inégalité qui augmente en Finlande. En même temps elle dit qu’elle croit à la lumière et à l’amour!

It girl à la finlandaise: Sanna Saastamoinen-Barrois#lilous Cartier-Bresson Finnish National Gallery L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta #FinnishDesign @Sannasaastamoinenbarrois
Sanna Saastamoinen-Barrois tuntee valokuvauksen luontevaksi ilmaisuvälineeksi. Sanna Saastamoinen-Barrois se sent très à l’aise avec la photographie.

”Ennen häpesin mallin uraani”

Mallin työ Pariisissa oli Sanna Saastamoinen-Barrois’lle kuin pysähtynyttä tanssia kameran edessä. Hän lähti Suomesta aluksi Lontooseen opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa, mutta mallin työt veivät Pariisiin. Hän ei pitänyt työssä keskivertokuvauksista, vaan radikaalein ja puhtain vaatesuunnittelu oli jännittävintä. Tärkeitä kohtaamisia alalla ovat olleet Agnès B., Rei Kawakubo ja Issey Miyake. Kun Saastamoinen-Barrois ei halunnut olla enää itse katseiden kohteena, vaihtui paikka kameran taakse.

Pariisissa kohtaaminen johti aina toiseen. Siellä Jane Birkin on ollut innoittava perheystävä. Burmalaispoliitikko Aung San Suu Kyitä sekä Palestiinaa tukenut Birkin käyttää Saastamoinen-Barrois’n mielestä julkisuuttaan hienosti hyväksi tärkeinä pitämiensä asioiden ajamisessa.

It girl à la finlandaise: Sanna Saastamoinen-Barrois #lilous Cartier-Bresson Finnish National Gallery L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta @Sannasaastamoinenbarrois #ivanaHelsinki
Free spirit.

 

Mitä ankeampi päivä, sitä hienompi juhlamekko

Vaatteilla ilmaiseminen on taas palannut Sanna Saastamoinen-Barrois’n elämään. Pariisissa hänen tyylinsä perustui erikoisiin ja näyttäviin vaatteisiin. Mitä ankeampi päivä, sitä hienompi juhlamekko! Normien rikkominen tuntui vapauttavalta. ”Rutinoituminen pelottaa, siksi leikkasin hiukseni lyhyiksi. On ihanaa taas katsoa kuka olen!”

Saastamoinen pitää ranskan kielen sanonnasta ”je vais faire ma beauté” eli ”teen” kauneuteni, siinä nainen viettää hetken itsensä kanssa. ”Hormonit ovat naisen kauneuden salaisuus, rentous vaikuttaa valtavasti. Tunnetilat ilmestyvät kasvoille ja uurteisiimme.”

It girl à la finlandaise: Sanna Saastamoinen-Barrois#lilous Cartier-Bresson Finnish National Gallery L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta Saastamoinen-Barrois
Sanna Saastamoinen-Barrois valokuvaajamiehensä Jeremy Barrois’n kuvaamana. Photo de Jeremy Barrois de sa femme et muse, Sanna Saastamoinen-Barrois.

 

”Parhaat asiat ovat aina ilmaisia”

Sanna Saastamoinen-Barrois toivoisi nuorille ja miksei vanhemmillekin paikkoja, joissa voisi kokoontua ilmaiseksi. Iisalmessa hän kasvoi turvallisuuteen, josta uskalsi lähteä Keski-Eurooppaan, kun tiesi, että kotiin maksettaisiin aina lentolippu. Pariisissa hän näki kodittomuutta. ”Olin joskus Pariisissa itsekin todella vähällä rahalla ja sain nukkua kavereideni sohvilla. Turvaverkot voivat pettää kenellä tahansa!” Hän ajatteleekin, että toisen silmät on aina kohdattava. ”Jos käännät katseesi, kiellät ihmisyyden ja se tappaa herkkyyden.” Saastamoinen-Barrois liikuttuu myös puheen kääntyessä Syyrian tilanteeseen: ”Minulla on pari taiteilijaystävää Aleppossa ja on hirveää seurata facebookista, ovatko he elossa. Ajattelen myös kaikkia niitä äitejä, jotka elävät siellä pommitusten keskellä.”

Ulkomailla asumisen aikana Suomeen ilmestyneet leipäjonot ovat olleet nekin häkellyttävää nähtävää. ”Suomalaiset kunnioittavat itseään, jonottaminen on sanatonta, hiljaista.” Saastamoinen-Barrois kertoo kaipaavansa lapsuutensa Iisalmeen, jossa kaikilla oli samat mahdollisuudet päästä harrastamaan.

It girl à la finlandaise: Sanna Saastamoinen-Barrois#lilous Cartier-Bresson Finnish National Gallery L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta #FinnishDesign @Sannasaastamoinenbarrois
Blue moment. Maalatessaan Saastamoinen-Barrois tarvitsee tilaa ja aikaa. Pour la peinture Saastamoinen-Barrois a besoin du temps, elle danse et doit être seule pour pouvoir se concentrer.

”Näen elämän kauniina ja rakkauden täyteisenä”

Vaikka maailman tapahtumat koskettavat, samalla Saastamoinen-Barrois uskoo, että ihmiset ovat heräämässä uuteen oppimisen aikaan. Pariisin Place de la Républiquesta on tullut uusi keskustelupaikka. Suomessa keskustelu aloitetaan aremmin koneiden takaa. ”Tämä on jännittävää aikaa, jolloin tapahtuu myös kauniita asioita. Uskon, että sota tulee olemaan historiaa, se ei ole osa ihmisyyttä!” Perheen mikrokosmoksessa näkyvä eri ikäkausien taistelu opettaa virheiden tunnustamiseen, siitä samasta viisaudesta Saastamoinen-Barrois uskoo ihmiskunnan kasvun tapahtuvan.

It girl à la finlandaise: Sanna Saastamoinen-Barrois #lilous Cartier-Bresson Finnish National Gallery L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta @Sannasaastamoinenbarrois
Saastamoinen-Barrois puhuu mielellään luonnon merkityksestä: merestä, puista, kallioista ja vuodenaikojen vaihtelusta. Les saisons seront bien présentes dans le futur livre de Sanna Saastamoinen-Barrois où elle photographie la vie de la femme par les portraits des femmes proches.

 

”Ennen äitiyttä purjehdin omissa tunteissani”

Vanhanaikaiset kuvat, joissa lapset lukevat, ovat Sanna Saastamoinen-Barrois’n sisustuksen kulmakiviä. Filosofiaa, taidetta ja etiikkaa käsitteleviä kirjoja on siroteltu kotiin sopiviin paikkoihin lastenkin tartuttaviksi. Puhelimia käytetään kuin lankapuhelimia: ne on ankkuroitu yhteen pisteeseen, jossa niitä saa käyttää.

Isoäidin saattohoito ja nuorimman tyttären syntymä saman vuoden aikana saivat miettimään ihmistä pienenä hiekanjyväsenä. ”Äitiyden myötä näen kaikissa ihmisissä lapsen. Näen poliitikoista, kuinka heitä on kasvatettu ja kuinka kuritettu.” Äitiys on lisännyt halua osallistua maailmaan.

Vaikka Saastamoinen-Barrois nautti suurkaupungeissa elämisesta, hän halusi antaa tyttärilleen mahdollisuuden kokea samoja asioita, joita itse koki lapsena: nakuna uimista, paljain jaloin kävelemistä, luonnon tarkkailemista ja kukkien keräämistä. Omille lapsilleen Sanna ja valokuvaajamies Jeremy Barrois opettavat myös koulutuksen ja toisten ihmisten arvostamista. ”Kerjäläisiä tervehditään. Me olemme vieneet lapset Afrikassa ghettoihin, joissa kuulakärkikynä on tie koulutukseen, silloin ei mietitä valitsenko kynän vai karkit.”

It girl à la finlandaise: Sanna Saastamoinen-Barrois #lilous Cartier-Bresson Finnish National Gallery L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta #FinnishDesign @Sannasaastamoinenbarrois
Pariisissa on valtava sosiaalinen verkosto. À Paris elle a une vie sociale intense. Elle y a connu aussi beaucoup d’artistes finlandais. Les rencontres importantes ont été Agnès B., Rei Kawakubo et Issey Miyake. La famille de Jane Birkin l’a aussi beaucoup marquée. 

 

”Selvää on, että uskon rakkauteen ja valoon.”

Abstraktia taidetta ei pysty täysin sanoilla selittämään. ”Tein aluksi paljon figuratiivista kuvaa, valokuvauksen tultua mukaan yritän maalata tahraa, joka hengittää.” Sanna Saastamoinen-Barrois kertoo. Vielä omat työt eivät tunnu valmiilta, vaan tarvitaan työstöä ja harjoitusta. Maalauksessa ympärillä saa olla sotkua, toisin kuin vaatesuunnittelussa, jossa ympäristön täytyy olla puhdas, tiukka ja organisoitu. Siksi pienen vauvan kanssa maalaus ja valokuvaus ovat sopineet kuvioihin paremmin. Vaatebusiness kiinnostaa kuitenkin sosiaalipoliittisena laboratoriona. Saastamoinen-Barrois olisi kiinnostunut nokkosesta tehtävän kankaan valmistamisesta.

Naisimpressionistien kuvaukset arjen hetkistä ovat vaikuttaneet Sanna Saastamoinen-Barrois’n valokuvaukseen. Hän on halunnut dokumentoida lastensa elämää. Valokuvauksen alueella hän tuntee olevansa vahvoilla: ”Teen silmäharjoituksia, tutkin miten valo tulee.” Tekeillä on kirja naisen elämästä, johon tulee potretteja lähellä olleista naisista. Luonto on kirjassa läsnä vuodenaikojen vaihteluissa. Lisäksi tarkoituksena on löytää Pariisista valokuvausagentti. ”Siinä kaupungissa kaikki on niin korkealla tasolla, että se vie eteenpäin.”

It girl à la finlandaise: Sanna Saastamoinen-Barrois #lilous Cartier-Bresson Finnish National Gallery L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta @Sannasaastamoinenbarrois
Luonto tuo niin herkkyyttä kuin vahvuutta Saastamoinen-Barrois’n kuviin. La nature finlandaise est présente dans les photos de Saastamoinen-Barrois.

 

It girl à la finlandaise: Sanna Saastamoinen-Barrois #lilous Cartier-Bresson Finnish National Gallery L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta #FinnishDesign
Sanna Saastamoinen-Barrois à Helsinki.

 

@KPohjanvirta #lilous

Kuvanveistäjä Pekka Jylhä: ”Materiaalilla on tärkeä viesti”

Pekka Jylhä: "Materiaalilla on tärkeä viesti" L I L O U ' s #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta

Kuvanveistäjä Pekka Jylhän We Have Inherited Hope – the Gift of Forgetting -näyttely aukesi keskiviikkona Helsinki Contemporary -galleriassa. Veistokset ovat esillä 3.4. asti osoiteessa Bulevardi 10,  helsinkicontemporary.com

Pekka Jylhä: "Materiaalilla on tärkeä viesti" L I L O U ' s
And They Took Selfies as They Ate Carrots, 2016, Photo: Ilpo Vainionpää

 

Väri, huumori ja kepeys

Aikaisemmissa töissään Jylhä on käyttänyt väriä ja huumoria, nyt avautuneessa näyttelyssä on raskaampia sävyjä. Vaaleat, pehmeät muodot sanoittavat sekavaa maailmantilaa. ”Minun sukupolveni on saanut elää onnellista ja rauhallista aikaa.” Pekka Jylhä kertoi avajaisissa. Charlie Hebdo -lehteen tehdyt iskut 2015 saivat taiteilijan tekemään työn Sorrow of a Pen, Kynän suru. Viime vuoden uutisoinnit vaikuttivat Jylhään: ”Minulla on itselläni kolme lasta, uutiset todella koskettivat.” Töitä on syntynyt maailman tapahtumien tahdissa. Joitakin teoksia onkin vaikea katsoa. Siksi ymmärrän näyttelyn nimen, joka kumpuaa Wisława Szymborskan sanoista ”Olemme perineet toivon – unohtamisen lahjan”.

Pekka Jylhä: "Materiaalilla on tärkeä viesti" L I L O U ' s #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta
Sorrow of a Pen, 2016 Photo: Ilpo Vainionpää

 

”Ihastuin kuvanveistoon valtavasti”

Pekka Jylhä kertoo olevansa ihanneammatissaan, sillä hän on aina halunnut olla kuvan kanssa tekemisissä. Lapsena Pohjanmaalla hän piirsi ahkerasti ja hakeutui Savonlinnan kuvataidelukioon. ”Siellä tekniikkani parani ja pääsin TaiKiin graafisen iltalinjalle.” Jylhä kertoo. Hän vaihtoi kuvaamataidon opettajalinjalle, jossa löysi kuvanveiston. Sen parissa luovuus tuntui helpolta. Raimo Utriainen valitsi Jylhän Kuvataideakatemiaan, josta hän jatkoi vielä Ruotsin kuninkaalliseen taideakatemiaan opiskellen Dan Kirchenbaumin johdolla.

Pekka Jylhä Helsinki Contemporary L I L O U ' s #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta
Journey, 2016 Photo: Ilpo Vainionpää

 

Aina yhtä jännittävää

Näyttelyiden pitäminen ei Jylhän mukaan ole iän myötä yhtään helpottanut. Se tuntuu entistä tiukemmalta ja raskaammalta. Hän tuntee kuitenkin olevansa unelma-ammatissaan, koska on pystynyt jopa elättämään sillä itsensä. Jylhä opetti Taideteollisessa korkeakoulussa kuvanveistoa kahdeksan vuotta, mutta voitettuaan Urho Kekkosen patsaan kilpailutuksen, hän jätti opettamisen. Tilaustyöt, julkiset veistokset ovat elättäneet, mutta taiteilijan työssä on silti siedettävä epävarmuutta.

Pekka Jylhä: "Materiaalilla on tärkeä viesti" L I L O U ' s #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta
Mourning, 2010 Vantaa

 

Laaja materiaalien kirjo

Jylhän veistokset lähtevät ideasta ja materiaali seuraa ideaa työskentelyprosessin myötä. Materiaalilla on tärkeä viesti. ”Ulkona täytyy käyttää kestäviä materiaaleja. En kunnioita materiaalia siinä mielessä, etten voisi maalata pronssia, jos työ niin vaatii.” Julkisista teoksistaan Jylhä kertoo, että hän haluaa niiden olevan nopeasti avautuvia. ”Töitä voi tulkita omalla tavallaan, enkä halua niiden olevan liian vaikeita.”

Arjen raskauden ja Suomen pimeyden vastapainoksi Jylhä kaipaa keveyttä: ”Kuten Mika Waltari sanoi, on tärkeää, että koristellaan. Käytän töissänikin kristalleja, sillä arjessa oleva ilo ja loiste on tärkeää!”

Pekka Jylhä: "Materiaalilla on tärkeä viesti" L I L O U ' s #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta
Joy, 2007, Salo


Sculpteur Pekka Jylhä traite des sujets apparemment légers, mais le contenu des sculptures dans sa nouvelle exposition est plus grave. Dans le vernissage du mercredi il raconte que les attentats dans la rédaction de Charlie Hebdo l’ont beaucoup marqué. Dans ses travaux Jylhä utilise de différents matériaux des plumes au plomb peint. We Have Inherited Hope – the Gift of Forgetting au galerie Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, jusqu’au 4 avril. helsinkicontemporary.com

@KPohjanvirta #lilous

Muumien maa

Muumit, Tove Jansson, Les moumines. L I L O U ' s #lilous lifestyle-blogi Helsinki @KPohjanvirta

Tove Janssonin Muumi-tuotannosta on kaikilla omat suosikkinsa. Toinen pitää Muumipappa ja meri -kirjasta, toinen on viehättynyt Iittalan tuottamiin astioihin. Itse ihastuin aikanaan Janssoniin kuvataiteilijana. Tämä puoli monitaiturista näyttäytyy HAM Tennispalatsissa, jossa freskot vuodelta 1947 ovat nyt pysyvästi esillä.

Muumit, Tove Jansson, Les moumines. L I L O U ' s #lilous lifestyle-blogi Helsinki @KPohjanvirta
Muumimaailmassa kaikki on mahdollista, myös Niiskuneitiä isommat huulipunat. Les moumines (dessinés par Tove Jansson) sont des caractères finlandais. Pour eux tout est possible, même les rouges à levres aussi grands qu’eux. Et ils sont toujours prêts aux aventures. On peut voir les fresques de leur créatrice au musée d’HAM de Tennispalatsi à Helsinki. 

 

Sinä suurena merkitsevänä iltana tuuli kääntyi hiljalleen itään. Oli alkanut puhaltaa jo puolilta päivin, mutta lähtö oli määrätty tapahtuvaksi auringonlaskun aikaan. Meri oli lämmin ja syvän sininen, yhtä sininen kuin lasipallo.  Muumipappa ja meri

Muumeille seikkailu on aina valmiina alkamaan turvallisissa puitteissa. Luonto ympäröi tapahtumia uhkaavana, mutta samalla Muumimamma yrittää luoda simpukoiden ympäröivää ruusupuutarhaa ja varustaa seikkailijat hyvillä eväillä. Samaan tapaanhan tässä hullunmyllyssä yritämme lapsiammekin kasvattaa.

Ham Tennispalatsissa Tove Jansson: Juhlat kaupungissa, 1947 © Tove Janssonin kuolinpesä. Kuva: HAM / Hanna Kukorelli L I L O U ' s #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta
Tove Jansson: Juhlat kaupungissa, 1947 © Tove Janssonin kuolinpesä. Kuva: HAM / Hanna Kukorelli

 

Tennispalatsi HAM:ssa on esillä pysyvästi Janssonin freskot Juhlat maalla ja Juhlat kaupungissa. Ne on tilattu vuonna 1947 Helsingin kaupungintalon Kaupunkikellari-ravintolaan. Freskoissa näkyy Janssonin tyyli kuvataiteilijana. Maalarina hän jäin turhan tuntemattomaksi. Pidän erityisesti hänen harmonisesta värimaailmastaan.

Muumien maa Tove Jansson @HAMHelsinki L I L O U ' s #lilous lifestyle-blog Helsinki @KPohjanvirta
Yksityiskohta Juhlat kaupungissa -freskosta. Un détail des fresques de Tove Jansson.

Muumien maa Tove Jansson @HAMHelsinki L I L O U ' s #lilous lifestyle-blog Helsinki @KPohjanvirta
Sympaattinen hahmo Juhlat maalla -freskon yksityiskohtana. Tove Jansson est connue pour les caractères sympathiques même avant les Moumines. La ville d’Helsinki commandait de l’artiste les fresques en 1947. On peut les voir au Musée d’Art Helsinki, HAM à Tennispalatsi. 

 

@KPohjanvirta #lilous

Taiteilija Jani Leinonen: ”Erilaisten uhkien äärellä me ollaan tottelevaisia.”*

#docventures, @liandersson, #paleface, @kiasmaMuseum, #lilous, Pohjanvirta

Jani Leinonen – Tottelemattomuuskoulu Kiasman taidemuseossa 31.01.2016 asti

Olin nähnyt Jani Leinosen esittävän somessa kysymyksen laittaako työn, jossa Mannerheim kahlaa veressä, Kiasman Tottelemattomuuskoulun näyttelyynsä esille. Tuntui kiinnostavalta, että taiteilija kävi puolijulkista keskustelua siitä, kuinka työhön suhtauduttaisiin. Mannerheim-teosta ei tullut näyttelyyn, ehkä se ei olisi kokonaisuuteen istunutkaan.

Tein samassa hengessä ennen museokäyntiäni pienen gallupin taidetta opiskelleiden ja opettavien kavereideni joukossa: ”Mitä pidät Jani Leinosen taiteesta?” Minigallupin tulokset olivat samankaltaisia kuin taiteen keskustelupalstoilla: osa fanittaa ja osa inhoaa Leinosen töitä, mutta sekä ihailijat että kriitikot myöntävät Leinosen ansioksi keskustelun ja huomion herättämisen taidon.

”Ennen ajattelin, että hän tekee taidetta saadakseen huomion itseensä, enää en ajattele niin.” (Erään toverini gallup-vastaus)

Jani Leinonen L I L O U ' s #lilous lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta #art #mode @KPohjanvirta
Umpihanki, 2011| (Only The Untrodden Snowdrift Is Free) Kuva / Photo:Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen. Huumori iskee suuryrityksiä kyseenalaistavissa töissä. L’humeur et la critique de la consommation vont ensemble. Artiste Jani Leinonen utilise des marques domestiques et internationales dans ses oeuvres.

Visuaalisuus töissä nojaa pop-taiteen perinteeseen. Teoksissa toistetaan mainoskuvastoa sitä kritisoivin tekstein. Näyttelystä poistuessani ensimmäisenä mielessäni oli Bratt Easton Ellis, jonka kirjoissa kritisoidaan brändien mahtia samalla sukeltaen nautinnollisesti niiden kuvastoon. Vaikka Hello Kittyt ja Kinderit tuntuvat teosten kuvituksina välillä sietämättömiltä, ei aihe suuryritysten vastuusta ole vailla ajankohtaisuutta: taas voimme vain ihmetellä paikallisen tuotannon rippeiden karkausta kaukomaille.

Vanhempi tytär kommentoi joskus Pompidou-keskuksessa Warholin töitä: ”Nää on musta sieluttomia.” Itse abstraktien ekspressionistien siveltimenkäytön ihailijana totean, että vaikka Leinosen työt eivät maalauksellisuudella sykäyttäisikään, on niiden viesti omia visuaalisia mieltymyksiäni tärkeämpi. Eri kaupungeista kerätyt kerjäyskyltit kultakehyksissä koskettivat eniten. Pakolais- ja talouskeskustelujen hurjan vimman aikana teos pystyi tuomaan hiljaa huutaen näkyviin yhä nousevan epätasa-arvon, siksi ihailen Leinosta ankean keskusteluilmapiirin elävöittäjänä.

Jani Leinonen Tottelevaisuuskoulu @KiasmaMuseum L I L O U ' s lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta #lilous @KPohjanvirta
Anything Helps, 2009–2015 (Mikä vain auttaa) | Kuva / Photo:Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen
Koskettavimman työn äärelle oli avajaisiin tuotu myös kerjäläiset mukaan. Au vernissage les mendiants ont participé à cette oeuvre, dont les panneaux (-S.V.P: J’AI FAIM-) sont recueillis partout dans le monde.

Jani Leinonen on mukana myös Banksyn, urbaanin taiteen mystisen hahmon, Somersetin rannoille kokoamassa epähuvipuistossa Dismalandissa, jonne Banksy on kutsunut arvostamiaan taiteilijoita.

*Leinonen Ylen aamu-tv:n haastattelussa


Artiste Jani Leinonen: ”Nous sommes obéissants face aux menaces différentes”

Jani Leinonen – L’école de désobéissance au musée d’Art Moderne Kiasma à Helsinki jusqu’au 31 janvier 2016

Artiste Jani Leinonen (né 1978) interroge en jolies images les mécanismes de grandes corporations. Il utilise l’héritage des artistes pop en imitant les logos parfaits, mais le contenu des textes critique la morale des entreprises. Ma fille ainée disait des tableaux de Warhol au Centre Pompidou: ”Ils n’ont pas d’âme!” J’ai eu des mêmes idées par rapport aux peintures de Leinonen, mais je trouve son message plus important que mes goûts personnels. Il nous invite à discuter d’obéissance. La plus touchante de ses oeuvres est celle qui rassemble les panneaux des mendiants des villes différentes. La discussion des migrants et l’équilibre des états en UE sont brûlants, nous avons besoin des artistes qui s’expriment fort. 

/En même temps Leinonen se présente au Dismaland ”Bemusement Park”, invité par Banksy, l’artiste incontournable de l’art urbain, en Angleterre.

@KPohjanvirta #lilous

Tunnustan värejä!

Joie de vivre, elämänilo, lifestyle, Kaisa Pohjanvirta, #lilous, sisustus, décoration, taide, Art, ruoka, cuisine, muoti, mode, #Helsinki

Amerikkalaisessa sisustuslehdessä suunnittelija perusteli kirsikanpunaisen seinävärin valintaa:

”I’m so tired with white I could scream!”

Voin allekirjoittaa tuon lauseen milloin tahansa. Välillä eteiskäytävämme on ollut kirkkaan vihreä, tauluissa on keltaista, punaista, vihreää ja olen maalannut taulun myös suoraan ruokailutilan seinälle. Pidän aurinkoisista väreistä – lastenhuoneiden seinät ovat keltaiset, jolloin ne ovat kesäaikaan pelkkää aurinkoa ja talvellakin iloinen muisto valosta.

Kerroksellisuus tekee asunnosta kodin. Vierastan erityisesti asuntomessutyyliä, jossa kaikki esineet ja huonekalut ovat saman ikäisiä (ja värisiä). Eri maiden sisustuksia rinnastaessa huomaa, että monissa maissa taide on kodin sisustuksessa näkyvämmässä asemassa kuin meillä. Suuret taulut värittävät asunnosta helposti yksilöllisen.

Tunnustan väriä L I L O U ' s #lilous lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta #art #mode @KPohjanvirta
Väriä olla pitää, taulun taiteilijana esikoinen 3-vuotiaana! La couleur rouge intensive dans les vases de ma arrière-grand-mère.


Priorité à la couleur

J’ai lu dans un magazine de décoration une phrase que j’apprécie: ”I’m so tired with white I could scream!” C’est parce que j’adore les couleurs et leur mélange. La tendance des maisons au style ”boutique hôtels” me rend triste:), je préfère le pêle-mêle au total look. Les souvenirs, les tableaux, les livres, les rideaux, les tapis et les coussins donnent de l’ambiance. Pour les tissus je choisisse des matériaux simples comme le lin et le coton.

Je rêve d’un canapé en velours rouille rouge, en l’attendant j’ai choisi les coussins en velours près de ma couleur favorite.

Joie de vivre, elämänilo, lifestyle, Kaisa Pohjanvirta, #lilous, sisustus, décoration, taide, Art, #Helsinki L I L O U ' s #lilous lifestyleblogi Kaisa Pohjanvirta #art #mode @KPohjanvirta
Samettityynyt ajavat samettisohvan asiaa. Sohvapöytä syntyi marmorilevystä, jonka alla ollut senkki päätyi naapureille, jaloiksi laitoin kahden pikkupöydän jalat. Pour le salon j’ai fait une table basse d’un vieux marbre et des pieds de deux tables. 

 

@KPohjanvirta #lilous