Taidetta kotona

#lilous @Kpohjanvirta #PohjanvirtaK

Kun sisustimme Liloun huonetta, hänellä oli itsellään toive, että seinälle tulisi paljon pieniä tauluja. Koko muu asunto on täynnä suuria tauluja, joten pienet tuntuivat sitten omalta valinnalta. Kuvagallerian kruunu on tyttösen itsensä hiilellä ja vesiväreillä eskarissa taiteilema ”Liljat”-työ. Ansiokas opettaja vei lapset ulkoilmaan maalaamaan kanavan rannalla kasvavia kukkia! Seinältä katselee myös enkeli Kuutti Lavosen työssä ”Toivo”.

”Lastenhuoneen seinät ovat keltaiset”

Paljon tauluja oli Liloun toive huoneeseensa. Lilou voulait beaucoup de tableaux dans sa chambre. #lilous lifestyle Helsinki @KPohjanvirta
Paljon tauluja oli Liloun toive huoneeseensa. Lilou voulait beaucoup de tableaux dans sa chambre.

Ma fille Lilou voulait dans sa chambre un mur avec beaucoup de petits tableaux. Son oeuvre des fleurs de lis est dessinée avec le charbon et les aquarelles – elle est belle, n’est-ce pas? La maison est pleine de grands tableaux, son choix personnel était d’avoir des petits.. #joiedevivre 

@KPohjanvirta #lilous

Ismo Kajander – näyttely(i)ssä ja kirjassa

#lilous @Kpohjanvirta #PohjanvirtaK

Kiasman Anartisti näyttelyssä Ismo Kajanderin (s. 1939) töissä näkyy positiivisella tavalla ajan kulku. Värimaailma ja kuvakieli kehittyvät 50-luvun asetelmallisuudesta metallille tyyliteltyihin huoneentauluihin. Monien nuorempien kuvataiteilijoiden aiheissa ja värikerronnassa heijastuu konseptoidumpi nykyisyys, sliippattua mainoskuvastoa kertaava tai kommentoiva maailma. Kajander etsii heijastuksensa erilaisista ympäristöistä, arjen esineistä ja älyllisistä viittauksista. Leikki ja etsintä kuvaavat myös hänen töitään.

Ismo Kajander @KiamaMuseum Paris L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta
Anarkisti vai antitaiteilija?

Lasteni kanssa näyttelyssä seikkaillessamme tunnistimme Picasson ja Duchampin hengen. Eniten pidän töistä, joissa Kajanderin oma henki on esikuvia voimakkaammin näkyvissä; valtaviin pressuihin kuvatut anarkiahuudot ja suudellut huulet ovat ehdottomat suosikkini. Suuruudenhullussa skaalassa anarkistinen ilmaisu liitelee eri tavalla kuin esineissä. Installaatioita tutkiessa saisi aikaa kulumaan pitkäänkin.

Suomen valokuvataiteen museo esittelee samanaikaisesti Kajanderin valokuvia. Tämä näyttely on vielä käymättä, mutta siellä on ehdottomasti vierailtava katsastamassa hänen näkemyksiään valokuvauksesta. On hauskaa tutkia taiteilijan eri puolia.

Ennen Kiasman näyttelyä luin Kajanderin ja Anna Kortelaisen kirjan L’air de Paris, Pariisin tuoksu. Aikaisemmin olin pitänyt Kortelaisen tekstejä harmittavan tekotaiteellisina, nyt olisin toivonut ehtiväni Kortelaisen esittelykierrokselle näyttelyyn. Kirjaan kootut Pariista ammentavat valokuvat ja veistokset kertaavat ihailua kaupunkia kohtaan ja lievittävät omaa Pariisin ikävääni.

Ismo Kajander ANARTISTI 09.08.2015 asti Nykytaiteenmuseo Kiasma, Mannerheimihaukio 2, www.kiasma.fi

Ismo Kajanderin: Vintage 02.08.2015 asti Suomen valokuvataiteen museo, Tallberginkatu 1 C 85, www.valokuvataiteenmuseo.fi


Artiste ou ”an-artiste” Ismo Kajander (né 1939) expose au musée d’art moderne de Kiasma jusqu’au 9 août. Ses oeuvres sont pour la plupart des installations faites des objets quotidiens. Il commente la réalité personnelle et collective et fait des références au dadaïsme, cubisme et surréalisme.  
Musée d’art Moderne de Kiasma: Mannerheiminaukio 2, 00100 Helsinki, www.kiasma.fi

En même temps, il y a l’exposition de Kajander, photographe, au Musée de la Photographie Finlandais, Tallberginkatu 1 C 85, 00180 Helsinki www.valokuvataiteenmuseo.fi

Dans son livre L’Air de Paris Kajander étudie avec Anna Kortelainen,

historienne d’art, le mystère de Paris. Pourquoi nous, tous les amoureux de Paris y sommes tellement attachés? Ensemble ils capturent en images et dans les textes des moments et des personnages parisiens.

@KPohjanvirta #lilous

Hilpeä kirjalöytö

Kuvanveistäjä Ville Vallgren (1855-1940) kertoilee hulppeista ruokakokemuksistaan viime vuosisadan alun Pariisissa Pariisin Villen ruokasaarna -kirjassa, joka on vuodelta 1921.

Ylellisten tryffelien, hummerien, ostereiden, lihojen rinnalle hän kohottaa yksinkertaiset kala- ja vihanneskeitot. Vallgren vaeltelee Avenue des Ternes’llä hankkimassa tuoreita raaka-aineita ja kuvaa sitten aterioiden valmistustavat. Voi vain ihailla tarjolla olleiden ruoka-aineiden, varsinkin kalojen ja äyriäisten kirjoa. Nälkäisenä tätä kirjaa ei voi mitenkään lukea!

Vallgren julistaa:

”Ruokakulttuurilla tarkoitetaan ensiksikin sitä, että nautitaan hyvänmakuisia ja terveellisiä aterioita oikeaan aikaan. Taitamattomuus voi pilata ruuan, johon sisältyy sekä hyviä että kalliita aineksia, mutta taito ja hyvä maku ovat omiaan valmistamaan kaikkein yksinkertaisimmista ruoka-aineksista maukasta ja erittäin terveellistä ruokaa.”

Kuvanveistäjä Ville Vallgren, Havis Amandan luoja, kuvailee eloisasti ruokanautintojaan Pariisissa. Sculpteur Ville Valgren Paris L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta           Kuvanveistäjä Ville Vallgren, Havis Amandan luoja, kuvailee eloisasti ruokanautintojaan Pariisissa. Sculpteur Ville Vallgren. 
           

Vallgrenin innoittamana syntyy yksinkertainen kalakeitto fenkolista, perunasta, porkkanasta, sipulista, tomaatista ja kalasta. Sitten voi palata lukemaan hienostuneita herkuista ja suunnitella viikonlopuksi jotain monimutkaisempaa. Vallgren kirjoittaa taiteesta ja ruuasta:

”Niin! Niin! Meillä on monia syntejä omillatunnoillamme. Mutta hyvä maku jälleen kunniaan! Taide ei ole ylellisyyttä, sillä taide on viime kädessä hyvän maun vaalimista. Eikä hyvä maku ole ylellisyyttä, se on yksinkertaisestti kaunis ilmaus kansan sekä ruumiillisesta että henkisestä kulttuurista.”


Sculpteur Ville Vallgren (1855-1940) raconte ses aventures culinaires à Paris dans les années 20. Il connaît les ingrédients les plus fins des huîtres aux truffes, mais ne méprise pas les plats simples comme les soupes à poisson et aux légumes. L’humeur de l’auteur est hilarante. Il ne faut pas lire les écrits de Vallgren quand on a faim; ses promenades à l’Avenue des Ternes sont tellement appétissantes!

Livre culinaire: Pariisin Ville ruokasaarna (”Le sermon culinaire de Ville”) de l’an 1921.

Sadepäivän simppeli kalakeitto. Une soupe de poisson facile et rapide.
Sadepäivän simppeli kalakeitto. Une soupe de poisson facile et rapide. 

 

@KPohjanvirta #lilous

 

Ranskalainen tomaattipiiras

Ylistys tomaatille! Paljon makua vähällä vaivalla.

Rakastan tomaattia yli kaiken. Koska suosin helppoutta ja yksinkertaisuutta ruuanlaitossani, sopii tämä ranskalainen tomaattipiiras vaikka mökillä valmistettavaksi.

Piirakkapohjan teen hiivaleipäjauhoista (4 dl), desistä rasvaa ja tilkasta vettä. Joskus pohjassa on mukana purkillinen kermaviiliä, jolloin siinä on enemmän sitkoa, ja se murenee vähemmän. Valmiiksi paistetun pohjan päälle sivellään reilu kerros dijon-sinappia, viipaloituja tomaatteja ja Provencen yrttejä. Jos sinappia on liian vähän, se ei maistu riittävästi paistamisen jälkeen. Päällysten lisäämisen jälkeen paistetaan vielä uunissa 200 C:ssa kunnes tomaatit ovat sopivan kypsiä ja päälle rouhitaan mustapippuria -siinä kaikki!

Omat tilpehöörini kuvassa eivät kuulu aitoon asiaan, mutta joskus lisään oliiveja, pähkinöitä ja basilikaa kypsän piirakan päälle.

Ylistys tomaatille - paljon makua vähällä vaivalla! Paris L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta
Simppelin ruuanlaiton äärellä. De la simplicité appétissante.

Merci aux amis parisiens pour cette découverte, la tarte à la tomate moutardée. La facilité de cette recette me plaît beaucoup: mettez sur la pâte brisée déjà cuit du moutard de Dijon, des tomates et des herbes de Provence. Après, on fait cuire la tarte au four. Quelle simplicité! Je m’amuse en ajoutant des olives, des noix et des herbes. À la campagne c’est mon plat préféré; j’en prends pour les piques-niques avec la salade verte. 

@KPohjanvirta #lilous

Vegetaarinen lihakauppa!? Oui, La Boucherie Végétarienne!

Vegetaarinen lihakauppa!?Oui, La Boucherie Végétarienne!L I L O U ' s

Joustavuutta ja uudenlaista ajattelua: Pariisin 12. kaupunginosassa Place d’Aligrella juuri ovensa avannut La Boucherie Végétarienne, Kasvissyöjien lihakauppa, edustaa nousevaa ekologista suuntaa. www.la-boucherie-vegetarienne.com


Les Français consomment de la viande 20 kg de plus /par personne par an/ que les Finlandais. Dans les années -90 il était difficile de trouver des plats végétariens même à Paris. Mais le temps change: La Boucherie Végétarienne vous offre des options originales dans le XIIe arrondissement. Les ”biftecks” ont été produit des protéines végétales: du soja, du froment et des champignons.

La Boucherie Végétarienne, 10 place d’Aligre, 75012 Paris, www.la-boucherie-vegetarienne.com 

 Paris L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta #LaBoucherieVégétarienne
Place d’Aligren eloisa tori- ja kauppahallialue Pariisin 12. kaupunginosassa. Samalta aukiolta löytyy La Boucherie Végétarienne. Il faut déjà prendre les questions écologiques au sérieux. Place d’Aligre, Paris XII.

 

Ranskassa lihankulutus on asukasta kohti parikymmentä kiloa enemmän kuin Suomessa (2013). Siellä lihaa syödään kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin 90-luvulla. Suomessa kulutus taas on nousujohteista. Aiemmin kasvisruokailu saattoi olla Ranskassa hankalaa, mutta muutos on selkeä. Eloisan tori- ja kauppahallialueen kulmalle on perustettu tämä kasviproteiinista valmistettuja ”pihvejä” myyvä liike, jonka juuret ovat alkujaan Hollannissa. Pihvien koostumus ja maku muistuttaa esimerkiksi kanaa, ”kanafile ilman kanaa”. Ne on valmistettu soijasta, vehnästä ja sienistä puristamalla.

Toinen perustajista, Philippe Conte, sai vastata RTL:n keveässä radio-ohjelmassa Les Grosses Têtes hyväntahtoisesti vinoileviin kysymyksiin uudesta busineksestaan. Conte kertoi osan asiakkaista löytäneen liikkeen halutessaan korvata liian heikkotasoisen lihan kasviproteiinilla. Palaute lähistön vihanneskauppiailta on ollut pelkästään positiivista. Conte itse kertoo vähentäneensä lihan syöntiä kertaan viikossa, sillä lihantuotannon planeettaa kuormittavat vaikutukset ovat hyvin tiedossa. Asiakkaissa on myös ”fleksitaareja” eli kasvisruokaa suosivia ihmisiä, jotka silloin tällöin saattavat syödä myös lihaa.

Ekologiset arvot on suurkaupungeissa otettava jo tosissaan. Pariisin kaupunki edellyttää uudisrakennuksilta joko kattopuutarhoja tai aurinkopaneeleita. Ranskalainen byrokratia on oma käsitteensä, mutta silti asioita tuntuu tapahtuvan. Kiinnostavaa seurata, kuinka sympaattinen vegetaristien lihakauppa löytää paikkansa perinteisten ja halal-lihakauppojen rivistössä: 10 place d’Aligre, 75012 Paris.

Kasvisproteiinipihvejä La Boucherie Végétariennestä, Paris L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta
Kasvisproteiinipihvejä La Boucherie Végétariennestä, joka on löytänyt paikkansa perinteisten lihakauppojen rivistöstä aukiolla. Les ”biftecks” de la Boucherie Végétarienne..
..ja vihannesostokset viereiseltä torilta... et le légumes du marché d'Aligre. Paris L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta
..ja vihannesostokset viereiseltä torilta… et les légumes du marché d’Aligre. 

 

@KPohjanvirta #lilous

Designmuseossa kotimaisia muotiosaajia

#lilous @Kpohjanvirta #PohjanvirtaK

Pidän Desigmuseosta sen miellyttävän koon ja symmetrisen arkkitehtuurin vuoksi. Nyt on aihetta visiittiin, koska esillä on poimintoja kotimaisen muodin tekijöistä. Suomimuodin antologiaa oli lehdissä arvosteltu taustatietojen puutteesta, mutta halusin mennä näyttelyyn avoimin mielin. Positiivista on jo se, että muoti alana on esillä. Ihailen vaatetusalan yrittäjiä, joiden sitkeys on huikeaa. Olen myös loputtoman kiinnostunut suunnittelijoiden erilaisista lähtökohdista, mallistojen kehittymisestä ja taustalla piilevistä tarinoista.

Veikeä ripustus: Rukan sadetakin, Marimekon Jokapoika-paidan ja tasaraitatrikoiden taustalla näkyy Hanna Sarénin asukokonaisuus.
Veikeä ripustus:
Rukan sadetakin, Marimekon Jokapoika-paidan ja tasaraitatrikoiden taustalla näkyy Hanna Sarénin asukokonaisuus.

 

Näyttelyn jako eri teemoihin toimii nokkelasti. Yhdeksässä teemassa – Folk, Nousukausi, Talvi, Modernismi, Insinööriajattelu, Millenium, Tasa-arvo, Murros, Globalisaatio – kootaan eri aikakausien tyylillisiä hengenheimolaisia omaksi ryhmäkseen. Osalla suunnittelijoista on sitaatteja taustoittamassa esillä olevaa vaatetta, osasta kerrotaan vain nimi.

Antologiassa näkee kuinka käytännöllisyys korostuu kotimaisessa muodissa. Vaikka meillä on Linnan juhlat, joiden kautta hulppeita iltapukujakin seurataan innolla, on nämä puvut ja tekijät rajattu pois näyttelystä. Myös toiminnassa olevia, hienoja teollisia merkkejä jää esittelemättä. Selkeys, hillitty väritys ja pelkistetyt rakenteet ovat monen tekijän lähtökohtia. Neuvostoliittoon vietyjen ”pitkien sarjojen” visuaalisesti arasta ajasta on sittemmin liikuttu rohkeampaan, yksilöllisempään suuntaan.

Vuosikymmenten kavalkadia. Etummaisena Festival International de Mode & de Photographie Hyères -kilpailussa mainetta saaneen Sophie Sälekarin revittelyä.
Vuosikymmenten kavalkadia.
Etummaisena Festival International de Mode & de Photographie Hyères -kilpailussa mainetta saaneen Sophie Sälekarin revittelyä.

 

Vaatteiden esitteleminen museossa on haasteellista. Ne liittyvät niin kiinteästi ympäröivään maailmaan, arkeen, juhlaan, eläviin ihmisiin ja tilanteisiin. Ajankuvina ne kuljettavat katsojia erilaisiin muistoihin. Torstain ulkoiluasuista palasin hymyillen 80-lukulaisen ala-asteen pihalle, sadetakista saariston sateisiin kesäpäiviin. Monilla on muistoja Vuokko Eskolin-Nurmesniemen Marimekolle suunnittelemasta Iloisesta takista..

Laajempi taustoitus näyttelysaleissa ei olisi pahitteeksi. Pidän Samuji-vaatemerkin tavasta esitellä mallistoja videoin: se on moderni tapa kertoa vaatteen maailmasta. Tunnelmointi näyttää vaatteen maailman sellaisena kuin suunnittelija haluaa sen aidosti käyttäjilleen välittää. Jotain tällaista tuoreutta, innovatiivista lähestymistä näyttelyyn olisi voinut tuoda. Kokonaisuus jää hieman realistisen oloiseksi. Ajattelen, että suunnittelijoista löytyisi enemmänkin ideoiden räiskähtelyä ja paloa. Mielenkiintoista olisi myös keskustelu nousevasta kestävän muodin trendistä. Mutta paljon työtä on kaikkien näiden saumojen takana, joten ne ansaitsevat ehdottomasti tulla nähdyiksi.

Suomimuodin antologia Desigmuseossa Korkeavuorenkatu 23, 20. syyskuuta asti, kesäkautena auki ma-su 11-18

Marimekkoa 50-luvulta.
Marimekkoa 50-luvulta.

Dans les années 1960-80 la mode en Finlande fut plutôt industrielle;  l’industrie fabriqua ’de longues séries’ des vêtement pour le marché de l’URSS. Dans les années -90 l’atmosphère changea. La pratique ne fut plus le seul point de départ pour le design. De nombreuses petites marques naquirent, les études internationalisèrent et aujourd’hui les étudiants du stylisme finlandais ont du succès aux concours internationaux, comme au Festival International de Mode & de Photographie Hyères.

L’anthologie de la mode finlandaise, jusqu’au 20 septembre, au Musée du design, Korkeavuorenkatu 23, Helsinki, Finlande

@KPohjanvirta #lilous

Sommaren är här?

#lilous @Kpohjanvirta #PohjanvirtaK

Söin Bocusen Le Sud-ravintolan alkupalana raikkaan salaatin. Se on selkeän mutkatonta kesäruokaa, juuri sellaista, josta pidän. Tuoreet, kauniit raaka-aineet kootaan pikantin kastikkeen kanssa runsaan kevyeksi annokseksi. Lautasella oli salaattia, avokadoa, tomaattia, herneitä, papuja, porkkanaa, retiisiä ja palsternakkalastuja. Tässä kesää leikkiessä voi kotonakin intoutua yhdistelemään samaan tapaan erilaisten vihannesten komboa.

Klassinen vinaigrette on oleellinen osa salaattia. Lilou-tyttäreni on spesialisti kastikkeen kanssa: jos hapokkuutta ei ole riittävästi, täytyy etikkaa lisätä oitis. Laitan kastikkeeseen Dijonin sinapin (1 tlk), viinietikan (2-3 rkl) ja öljyn (0,5 dl) lisäksi valkosipulinkynnen.

Le Sud-ravintola Lyonissa on yksi Paul Bocusen neljästä ilmansuuntien mukaan nimetystä ravintolasta.
Le Sud-ravintola Lyonissa on yksi Paul Bocusen neljästä ilmansuuntien mukaan nimetystä ravintolasta. Au restaurant Le Sud de Bocuse.
Klassinen vinegretti. La vinaigrette classique.
Klassinen vinegretti. La vinaigrette classique.
Kotiversio #hyväätämäkin. Fait à la maison.
Kotiversio #hyväätämäkin. Fait à la maison.

J’ai mangé une salade très fraîche et appétissante au restaurant le Sud à Lyon. Cela me donne envie de préparer des salades gourmandes avec de bonnes crudités, sans oublier la vinaigrette classique. En Finlande nous avons le juin le plus froid en 50 ans – j’essaye de trouver l’été en assiette!

@KPohjanvirta #lilous

Vaatesuunnittelija Anna Ruohonen: ”Uskon pitkäjänteiseen kehittämiseen.”

#lilous @Kpohjanvirta #PohjanvirtaK

Anna Ruohonen Paris L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta

Vehreällä Raspailin bulevardilla kohoaa Anna Ruohonen Paris -liike, la Petite Maison de Couture. Myymälä-studio on saanut julkisuutta, sillä Pariisin kauppakamari palkitsi sen kaupungin parhaana vaateputiikkina. Ilmava, monikerroksinen muotihuone sai kannuksensa kokonaiskonseptista. Arkkitehti Pekka Littowin suunnittelema rakennus on sovitettu kahden vanhan talon väliin. Kerrokset läpäisevä valokuilu, katua kurkottavat ulokeikkunat, istutetut kaiteet ja millilleen sijoitetut toiminnot tekevät kokonaisuudesta hiotusti erottuvan.

”Ranskassa pohditaan vakavasti kivijalan ja netin merkitystä suhteessa toisiinsa. Liikkeen on oltava yhä enemmän elämyksellinen.” Anna Ruohonen kertoo. Myös hänen yrityksessään näitä yhteyksiä on mietitty. Työ on paikallista, palvelu yksilöllistä ja raskaat varastointijärjestelmät puuttuvat, koska vaatteet tehdään tilaustyönä esillä olevista malleista.

Vaatesuunnittelija Anna Ruohonen: ”Uskon pitkäjänteiseen kehittämiseen.”

 

”Kliseet Suomesta ja Ranskasta ovat murtuneet”

Ranskassa ja Suomessa putiikkeja pitävä Ruohonen kehuu Ranskaa edelleen muotimaana. Kukaan ei kyseenalaista, etteikö muoti olisi todellista, laajaa businesta. Pieniinkin tekijöihin suhtaudutaan vakavasti, sillä koskaan ei tiedä kuka on seuraava suuri nimi. Jo viittä nappia tilatessa saa hyvää kohtelua. Suomessakin on hyvää osaamista ja uusia, nousevia merkkejä, mutta rahoituskuvioissa olisi vielä kehitettävää.

Vanhat mielikuvat maiden eroista on todistettu toisiksi. Huhtikuussa Helsinkiin avattu Anna Ruohonen Consept Store on lähtenyt hyvin käyntiin. Suomalaisasiakkaat ovat selvästi valmiita panostamaan laadun ostamiseen ekologisuuden ja eettisyyden nimissä. ”Kun aloitin joukkorahoituskampanjalla rahoitetun AR Blue line -mallistoni, oli keskustelu sosiaalisessa mediassa hienoa. Näki, että ihmiset oikeasti välittävät tuotteen suunnittelun ja valmistuksen lähtökohdista.”

Myöskin uskomus kaikista ranskalaisista pieninä ja siroina on todistettu vääräksi – naisten pukeutumisongelmat ovat universaaleja. Tosin Ranskassa pukeutumisen perinteet kuuluvat osana hyvään käytökseen ja kohteliaisuuteen muita kohtaan. Pidetään selvänä, että laatu maksaa, varsinkin kun tuotteet tehdään paikan päällä asiakkaan mittoihin sovitettuna.

Liikkeen kanssa samassa korttelissa asuu kanta-asikkaita. Vastapäisen talon kattoterassilta asiakas tuo välillä liikkeeseen ruusuja. ”Ranskassa savoir vivre, elämästä nauttiminen ja sosiaalisuus tekevät elämästä hyvässä mielessä etelänmaalaista. Uskon, että olisin suunnittelijana hyvin erilainen, jollen olisi asunut ja rakentanut suunnitelijaidentiteettiäni Pariisissa.”

Anna Ruohonen Paris L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta

”En halua rikkoa laadukasta materiaalia turhilla saumoilla.”

Suunnittelun ajattomuus, kankaiden laadukkuus ja pitkälle viety eettisyys kuvastavat Anna Ruohosen minimalistisen elegantteja vaatteita. Tyypillistä on myös materiaalien hienovarainen yhdisteleminen. Samassa hameessa voi olla pellavaa, puuvillaa ja silkkiä. Materiaalit toimivatkin Ruohosen suunnittelun lähtökohtana. Materiaalin ja muodon symbioosissa malliin tulee mahdollisimman vähän saumoja kunnioituksesta hienoa kangasta kohtaan.

Tuotteen täytyy olla kaikilta ominaisuuksiltaa hyvä, jotta se täyttää eettisyyden vaatimukset. Tulevaisuuden vaatteessa Ruohonen näkee entistä läpinäkyvämmän riippulapun. Siinä selviää materiaalin, designin ja työn alkuperä, mikä helpottaa asiakkaan ostopäätöstä. Tätä eettisyyden filosofiaa hän noudattaa mallistossaan. Myöskään hysteerinen uudelleen tekeminen ei kuulu Ruohosen suunnittelijaidentiteettiin. Vanhin tuote mallistossa on vuonna 2000 suunniteltu neuletakki, joka on vieraillut mallistossa villaisena, puuvillaisena ja pellava-viskoosisekotteisena.

Moni Anna Ruohosen toive suunnittelijana on toteutunut. Ilmassa on jännää toivetta, kun uusi mallisto on saanut hyvän vastaanoton. ”Uskon pitkäjänteiseen kehittämiseen. Työpäivästä saisi mielellään tehdä nelisen tuntia niitä itselle mielekkäimpiä asioita, suunnittelua, väri- ja kangasvalintoja, mutta olen kyllä tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen!”

Vaatesuunnittelija Anna Ruohonen: ”Uskon pitkäjänteiseen kehittämiseen.” Anna Ruohonen Paris L I L O U ' s #lilous helsinkiläinen lifestyleblogi blogeuse finlandaise Kaisa Pohjanvirta #mode #Helsinki @KPohjanvirta


La styliste finlandaise Anna Ruohonen travaille dans deux pays – et le concept réussit à Paris et à Helsinki. La Petite Maison de Couture à Boulevard Raspail a été reconnue par la Chambre de Commerce et d’Industrie de Paris comme la meilleure boutique à Paris l’an 2014 (l’architecte Pekka Littow). Et sa toute nouvelle boutique Anna Ruohonen Concept Store à Helsinki a toute suite trouvé sa clientèle. ”J’apprécie la discussion de l’origine des vêtements, qui intéresse sincèrement les clients,” dit Ruohonen, déterminée que l’éthique de la mode est l’avenir de l’industrie. annaruohonen.com

@KPohjanvirta #lilous