Tyttären rippijuhlat herkistivät mielen monella tasolla. Kevät, nuoruus ja kasvaminen. Kirkossa istuessani havahduin myös papin sanoihin. Niissä puhuttiin oikeudenmukaisuudesta ja huono-osaisempien muistamisesta, toisten huomioimisesta ja ihmisen arvokkuudesta omana itsenään. Tajusin, että tällaisia sanoja en olekaan aikoihin kuullut, kuin kaikkialla rytisevä kilpailu olisi huuhtonut moiset puheet ja arvot alleen. Niin harvoin kun kirkossa tuleekin käytyä, niin tämä hetki oli monella tapaa kohottava ja arvokas.
Tarjolla juhlissa oli erilaisia piirakoita salaatin kanssa: quiche lorraine, kalan malliin leivottu kalapiiras sekä pinaattipiiraita punakaalisalaatin sekä vihreän salaatin kanssa. Anoppi oli taikonut saaristolaisleivät ja kalatahnan sekä lihapullia, juhlan sankarin toiveesta pöydässä oli myös kiekko brie-juustoa lisukkeineen.
Kakun valmistuksesta vastasi rippilapsen isä – ja koska kakun kiille hieman epäonnistui päädyimme koristelussa taiteelliseen ”enemmän on enemmän” -ratkaisuun. Lisäksi tarjolla oli anopin herkkupullaa sekä lusikkaleipiä.
@KPohjanvirta #lilous