Taidegraafikko Tuulikki Pietilän näyttelyssä Ateneumissa on esillä grafiikan eri tekniikoita kuivaneulasta värigrafiikkaan. Aihepiireissä liikutaan abstaktin ja maiseman välillä, ihmisiä kuvissa ei juuri seikkaile. Tilaa taiteilija kuvaa kauniisti. Helsingin ja Turun lisäksi nähdään myös Pariisin ja New Yorkin tunnelmia. Pietilän sijoittaa mielessään saaristoon, sitä kuvaavista töistä välittyykin kesän valo ja luonnon rauhallinen läsnäolo. Näyttelyssä on esillä lähes koko Pietilän tuotanto. Eri tekniikkakokeiluista herää huomio, että nykytaiteilijat jähmettyvät hyväksi havaittuihin konsepteihin jo melko varhain, jolloin varioidaan samaa tekniikkaa ja aihepiiriä. Pietilän kokeilunhalua onkin kiinnostavaa tutkia hänen töidensä äärellä.
Ateneum taiteilijat -kirjasarja aloitetaan museonjohtaja Susanna Petterssonin sanoin ”itseoikeutetusti” Helene Schjerfbeckillä. Museossa on taiteilijalta yli kaksisataa teosta luonnoksista ihailtuihin omakuviin. Taiteilijaa myös tutkitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ruotsalainen taidehistorioitsija Lena Holger on kiertänyt tutkimassa Schjerfbeckiä tukholmalaisista pankkiholveista St. Ivesiin. Tuloksena on tiivis kirja, jossa erityisesti kiinnostaa Schjerfbeckiin eri aikoina vaikuttaneet taiteilijat ja kirjailijat.
Toipilas-teoksessa voidaan Holgerin mukaan nähdä sydänsuruista toipuva Schjerfbeck itse. Taiteilijan lemmenelämästä on eri tutkimuksissa esitetty spekulaatioita ja hänen kihlattunsa on aiemmin oletettu olevan englantilaistaiteilija. Schjerfbeck ei maalannut aikalaistensa tapaan kansallista kuvastoa, vaan arkisempia kohteita.Valokuva Helene Sjerfbeckistä ja omakuva vuosilta 1884-1885. Tapa, jolla taiteilija omakuvasarjassaan kaivautuu omaan katseeseensa, on kaukana nykyhetken selfie-kavalkadeista.Taiteilijan talousvaikeudet ovat olleet aimminkin tiedossa. Mutta spekulaatiot sulhasesta ovat olleet toisensuuntaisia. Kuvassa Helene Schjerfbeck on takana keskellä, lattialla taidehistorioitsija Holgerin Schjerfbeckin kihlatuksi olettama ruotsalaistaiteilija Otto Hagborg. Holger päätyi tähän päätelmään taiteilijan lähipiirin kirjeenvaihdon perusteella.Seuraavaksi Scjerfbeckin taidetta voi nähdä Turun taidemuseossa 16.9. alkaen aina tammikuun loppuun. Kirjassa on myös piirustuksia, jotka vallottavat taiteilijoiden kädenjälkeä eri näkökulmasta kuin valmiit maalaukset.Taidehistorioitsija Lena Holger on tutkinut Helene Schjerfbeckiä 70-luvulta lähtien. Tutkimuksen kohteena ovat nyt pohjoismaiset naistaiteilijat, jotka työskentelivät Pariisissa 1800-luvulla.
Kuvanveistäjä Auguste Rodinin (1840-1917) veistoksissa on voimaa ja työt tuntuvat monien katselukertojen jälkeenkin vaikuttavilta. Ihmiskehon liike satunnaisen oloisissa asennoissa ja pintojen karsiminen yksityiskohdista erottavat teokset tyyliltään täysin omaleimaisiksi.
Ateneumin näyttelysaleissa on nähtävissä niin Ajattelija kuin Balzacin muotokuvakin, pienempiä tutkielmia, Helvetin portti, Varjo ja monia muita teoksia. Vaikka Rodinia tituleerataan klassisen kuvanveiston edustajaksi, on työskentelytavoissa niin paljon uutta edeltäjiin verrattuna, että työt puhuttavat moderniudellaan. Hauskana yksityiskohtana näyttelyssä ovat veistokset, joita saa koskea. Lihaksikkaat hahmot kutsuvat tunnustelemaan pronssiin pakotettua liikettä. Näyttelyssä onkin jotakin suuresti nautinnollista.
Teoksia on lainattu Ateneumiin Rodin-museosta, jonka puistossa ja tunnelmallisessa rakennuksessa veistokset tulevat kauniisti esiin. Torse de jeune femme cambrée, 1909, Musée Rodin.Auguste Rodin: Jeanne d’Arc (1906) Ny Carlsberg Glyptotek. Photo: Ole Haupt Työstämättä jätetyt osat tuovat jännitettä veistoksiin. Les parties qui ne sont pas travaillées rendent les sculptures encore plus intéressantes.Auguste Rodin: Suudelma (1882-1898) Musee Rodin. Photo: Christian Baraja. Auguste Rodin: Le baiser.Rodin-museon puistossa Pariisissa Ajattelija-patsas kerää katseet. Teos on nähtävillä Ateneumissa. Le penseur en bronze au musée Rodin.
Varjo-veistos, jonka toinen käsi on rajusti katkaistu, on osa Helvetin portit -teosta. Se oli Rodinin ensimmäinen julkinen tilaustyö vuodelta 1880. Teoksen yli kaksisataa figuuria vaativat pitkän työstämisen. Myös Ajattelija ja Suudelma olivat alkujaan osa tätä massiivista veistoskokonaisuutta.
Auguste Rodin: Varjo (1880-1964) Ateneum Art Museum Kuva: Kansallisgalleria/Kirsi Halkola. L’Ombre. Helvetin portti valettiin pronssiin vasta Rodinin kuoleman jälkeen. La porte de l’Enfer.
Ateneumin näyttelyssä esitellään myös Rodinin suomalaisoppilaiden Sigrid af Forsellesin ja Hilda Flodinin veistoksia. Rodinin töiden rinnalla heidän veistoksensa vaikuttavat kovin kesyiltä ja varovaisilta. Rodinin omakätinen todistus Flodinin lahjoista on ollut varmasti komeaa esiteltävää. Oppilas ja apulainen Camille Claudel puolestaan näytti lahjansa mestarin rinnalla. Claudelin traagista kohtaloa tulkitsi elokuvassa Isabelle Adjani – tämän leffan aion nyt katsoa näyttelyn innoittamana uudelleen.
J’adore le Musée Rodin et maintenant nous pouvons admirer des oeuvres de Rodin à Helsinki. Même si les sculptures sont connues, je recommande fortement l’exposition: c’est une expérience forte!
”..et si le désir devait cesser avec Dieu, Ah, je l’envierais à l’enfer..” Paul Claudel, Cantate à trois voix
L’exposition d’Auguste Rodin au Musée d’Ateneum, Galerie Nationale de Finlande jusqu’au 8 mai 2016. www.ateneum.fi
